Jollekin vuosi 2024 oli hyvä marjavuosi. Minulle vuosi oli hyvä kirjavuosi.

Eilen päättelin Antti Heikkisen elämänkertaromaanin ”Einari”. Kieli siinä on sutjakkaa yläsavolaista, ”elä hupata” ja sitä rataa. Kirjaa lukiessa tuli mieleen, että tarvitsisimme tähän aikaan lisää ”einareita”.

Lukuvuoteni ei ollut pelkkää kirjoista nauttimista. Yritin päästä myös perille, miten suomalaisten lukeminen on muuttunut ja pitääkö siitä olla huolissaan. Kyllä pitää: pidempien tekstien lukeminen parantaa keskittymiskykyä ja ymmärrystä laajemmille asiakokonaisuuksille. Kaikki tarvitsevat näitä taitoja: tekoäly ei korvaa keskittymiskykyä eikä ymmärrystä.

Aloin viime keväänä kirjoitella kirjallisuuskritiikkejä Keskisuomalainen-konsernin lehtiin. Menin vuoden aikana mukaan myös Joensuun kirjallisuustapahtuman työryhmään mukaan.

Marraskuussa lanseerasimme Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön nimissä uuden Karelia-kirjallisuuspalkinnon. Vuosittain jaettava palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa. Palkinnon rahoittamisesta kiitoksen ansaitsevat Aqwas Oy, Broman Group Oy, Iivari Mononen Oy ja Korhonen Yhtiöt Oy.

Olen seuraillut eri kirjallisuustapahtumien vetoa. Pitkin Suomea järjestetyt matalan kynnyksen kirjamessut, -festarit ja -tapahtumat ovat vetäneet hyvin väkeä.

Helsingin Kirjamessut ovat oma lukunsa, mutta myös pienempien paikkakuntien kirjamessut ovat saaneet väen liikkeelle. On hatunnoston arvoinen asia, että esimerkiksi Sonkajärvellä järjestettiin kirjafestarit, missä näytti olleen paikalla 17 kirjailijaa aina Rosa Liksomista lähtien.

Olen säätänyt omia ajatuksiani avarammille taajuuksille. Nuorempana olin kirjallisuusasioissa ehdottomampi ja elitistisempi. Helposti kohauttelin kulmakarvojani kanssaihmisten kirjallisuusmauille.

Nyt annan arvoa sille, että somessa suositellaan kirjoja, on paljon kirjablogeja ja kirjat ovat keskustelun aiheena ilman puhetta rakenteista, teemoista, keskushenkilöistä ja genreistä. Sen kuitenkin sanon, että kirjan lukija on minulle lukija eikä kuluttaja.

Suomalainen kirjallisuus on meidän syvää ydintä ja sielunmaisemaa. Ostetaan, lainataan ja luetaan sitä.