Suora linja, Karjalainen 28.1.2019

Karjalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin 27.1. alueellistamista ja esitettiin mielipiteitä, joiden johdosta muutama kommentti.

Nykyinen alueellistamislaki on vuodelta 2002. Alueellistamisella tarkoitetaan valtion virastojen, yksikköjen ja toimipaikkojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä tehtiin päätökset yhteensä yli 4000 henkilötyövuoden sijoittamista eri puolille Suomea. Myös Vanhanen II:n aikana alueellistettiin, toisin kuin pääkirjoitus muistaa. Esimerkiksi allekirjoittanut teki päätökset liikennehallinnon uudistuksen yhteydessä 245 henkilötyövuoden alueellistamisesta Rovaniemelle ja Lappeenrantaan.

Olen pääkirjoituksen kanssa samaa mieltä siitä, että tällä vuosikymmenellä on ollut hiljaista. Suurin syy on, että hallitukset eivät ole asettaneet alueellistamiselle yhteisiä, puhumattakaan hallinnonala kohtaisia, alueellistamistavoitteita. Kun ei ole asetettu yhteisiä numeraalisia tavoitteita, on alueellistaminen jäänyt jokaisen hallinnon alan ja kunkin ministerin oman aloitteellisuuden varaan. Todettakoon, että kunta- ja uudistusministerillä ei ole natsoja alueellistaa esimerkiksi oikeusministerin tai sisäministerin puolesta. Naapurin tontille ei voi rakentaa.

Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen sen sijaan kuuluu tehtäviini. Mielestäni alueellistamisen periaatteita on uudistettava muun muassa työn muutoksen ja digitalisaation vuoksi sekä valtion osaavan työvoiman turvaamiseksi. Uudistamistyöhön nimesin 2018 kesällä valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Reinan. He jättävät minulle esityksensä helmikuun puolivälin paikkeilla.

Oma käsitykseni on, että jatkossa alueellistaminen tarkoittaa yhä enemmän monipaikkaista työtä kuin virastojen ja yksiköiden siirtoja. Valtion työtehtäviä on voitava tehdä nykyistä enemmän hajautetusti ja paikka riippumattomasti. Tähän liittyen pyydän eri hallinnonaloilta arviota niistä työtehtävistä, joita voitaisiin tehdä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Valtion nykyisistä 73 000 työntekijästä noin puolet eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin vuoteen 2025 mennessä. Tämä antaa mahdollisuuden, jos poliittista tahtoa löytyy, arvioida millaisia valtion budjettitalouden piirissä olevia työtehtäviä voidaan 2020-luvulla tehdä laajemmin eri puolilla Suomea.

Pääkirjoitus näkee alueellistamisen neljän vuoden suljettuina jaksoina ilman siltoja hallitukselta toiselle. Itse ajattelen julkisen hallinnon kehittämistä pidemmällä aikajänteellä, joka vaatii valmistelutyötä olipa hallituskausi alussa tai lopussa. Tähän tähtää selvitysmiehiltä Ikonen ja Reina pyytämäni selvitys sekä myös hallinnonaloille esittämäni pyyntö työtehtävistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

28.1.2019