Yhteiskunnallisessa keskustelussa tulee olla sijansa eri mielipiteille
Eduskuntavaalit ovat kansanedustajien ”työhönottotilanne”, jossa puhelahjat ja esiintymisvarmuus helpottavat kansalaisten lähestymistä. Eduskunnassa onkin aina ollut paljon hyviä puhujia. Puhumaan myös oppii ja kokemus tuo varmuutta.
Neuvottelut edustajakollegoiden kanssa valiokuntien kokouksissa ja poliittiset keskustelut omissa eduskuntaryhmissä perustuvat puheeseen. Pitää hallita asiat, mutta pitää osata myös ilmaista oma näkökantansa.
Eduskunnan täysistuntokeskustelut ovat kansalaisille konkreettisin kosketus eduskunnan toimintaan. Niiden seuraaminen on tehty Suomessa helpoksi. Yleisradio televisioi torstaiset kyselytunnit ja monet muut tärkeimmät eduskuntakeskustelut. Aktiivisimmat seuraajat voivat seurata kaikkia täysistuntoja eduskunnan verkkolähetyksinä.
Perustuslain mukaan kansanedustajien tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Kirjaus viittaa erityisesti esiintymiseen eduskunnan täysistuntosalissa.
Mitä tuo esiintyminen sitten on? Ainakin se on puhetta: mitä sanotaan ja miten sanotaan.
Varsinaisten kiellettyjen sanojen lista on lyhyt: Eduskunnassa ei saa syyttää toista valehtelusta. Perimätieto tästä kirjoittamattomasta säännöstä on vahva ja rikkomukset sitä kohtaan ovat varsin harvinaisia. Kiertoilmaisuna tutuksi on tullut ”muunneltu totuus”.
Vakaa ja arvokas käyttäytyminen on yksittäisiä sanoja vaikeammin määriteltävissä. Itse ajattelen, että siihen sisältyy ainakin arvostava suhtautuminen toisia kansanedustajia kohtaan sekä se, ettei käytä väheksyviä ja loukkaavia ilmaisuja eri ihmisryhmistä.
Puhemiehenä saan paljon palautetta televisioitujen eduskuntakeskustelujen jälkeen. Suurin osa näistä palautteista liittyy katsojien kommentteihin eduskunnan puhekulttuurista. Moitteita kansalaisilta tulee muun muassa hyökkäävistä puheenvuoroista, ohi kysymyksen vastaamisesta ja ylipäätään siitä, miten edustajat toinen toistaan kohtelevat. Moni kirjoittaja toivoo, että puhemies pitäisi kovempaa kuria istuntosalissa.
Televisioitavilla eduskuntakeskusteluilla on viestinnällinen kaksoisrooli. Lähetykset suuren salin keskusteluista toimivat kansalaisten ikkunana eduskuntaan. Samalla ne toimivat myös kansanedustajien kanavana kotikatsomoihin.
Suuren salin keskusteluissa puhutaankin samanaikaisesti sekä samassa tilassa oleville edustajakollegoille että kansalaisille kotiruutujen äärellä.
Kun eduskunnassa puhutaan kotikatsomoihin omille kannattajille, voi joskus unohtua kunnioitus edustajakollegoita kohtaan. Sekin voi unohtua, että kotikatsomoissa on kuulolla paljon varsin maltillista kansaa, joka haluaa, että eduskunta on kunnioituksen arvoinen.
Suuri osa suomalaisista kokee vieraaksi keskustelun, jossa tavoitteena on toisen osapuolen tyrmääminen. Toki näitä tyrmäysvoitoistakin innostuvia on ja heitä löytyy ainakin sosiaalisen median keskusteluista.
Eduskunta ei ole muusta viestintäympäristöstä irrallinen kuplansa, vaikka vahvat perinteet luovatkin suojaa instituutiolle. Sosiaalisen median keskustelut ja keskustelutapa vaikuttavat myös eduskuntakeskusteluihin.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa tulee olla sijansa eri mielipiteille: niin rauhallisille kuin räväköillekin, niin akateemisille kuin ei-akateemisille puheenvuoroille.
Meidän tulee yhdessä pitää huolta siitä, ettemme sulje hyvän keskustelutavan piiriä liian pieneksi. Hyvän keskustelukulttuurin vahvistuminen edellyttää mukaan kutsumista enemmän kuin poissulkemista.
Kolumni on julkaistu Ylen Hyvin sanottu - kunnioittaen keskusteleva Suomi -sivustolla 19.2.2021
Demokratiasta on huolehdittava
Eduskunta toimii kaikissa oloissa
Hyvin sanottu!
Sitran onkin herätettävä keskustelua
Vanhustenpäivän juhlapuhe 4.10.2020
Oikeusvaltiota vaalittava
Lakisumaa purkamaan
Huoltovarmuuskeskus ja suojamaskit
Valtio ei voi jättää kuntia yksin
Turvallisuuden tunne ja luottamus
Keskusta tekee työtä itäradan puolesta
Maaseudun ja kaupungin liitto
Henkilöstömitoitus tulee tarpeeseen
Minne haluat Keskusta?
Hallitukselta järkevä al-Hol -linjaus
Sote-asioissa mennään eikä meinata
Oi kallis Suomenmaa
Nopeampia toimia haaskan pitoon
Lapsen etu ensin
Toiveena sote-lait vuoden päästä eduskuntaan
Pohdittavaa sotu-pöytään
Ajassa elävä kansanvalta
Kirjallinen kysymys haaskakuvauksesta
Tuo meidän yhteinen Kela
Mielen järkkymiseen nopeammin apua
Varaudu vanhuuteen
Kirjallinen kysymys marjanpoiminnasta
Nyt on soten, ei kuntaliitosten aika
Budjetin iso kuva luo luottamusta
Vihdoin rahoitusta Puhoksen liittymään
Kaikkonen Keskustan johtoon
Pitkä kuuma kesä
Hallituksen lisätalousarviosta
Yllättäen Säätytalolla
Keinoja maaseudun elinvoimaan
Maaseudulla asumisen kustannukset ovat korkeat ja maatalouden kannattavuus heikko. Mitä teemme?
Antti Rinne tyrmäsi jo itäradan?
Maanantain 25.3. Karjalaisessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottaa kantaa raideasioihin. Haastattelu on kylmää vettä Pohjois-Karjalalle.
Saarikko ja Vehviläinen erikoissairaanhoidon työnjaosta: Lisää valtaa ja vastuuta alueille työnjaon toteuttamiseen ja palvelujen turvaamiseen
Vaativimpien leikkausten keskittäminen ja päivystystoiminnan välinen yhteys on aiheuttanut vakavaa huolta eri puolilla Suomea.
Naisvaltaisille aloille arvostusta
Tiistaina vietetään Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Kansainvälisesti Suomi onkin sukupuolten välisessä tasa-arvossa yksi kärkimaista.
Maakuntapohja on paras Pohjois-Karjalalle
Maakunta-sote-uudistuksen kaatumisen myötä on syytä huomata, että perustuslakivaliokunnan antamat moitteet eivät kohdistuneet maakuntiin järjestäjänä, maakuntien määrään tai maakuntien moniin tehtäviin.
Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen
Tällä viikolla julkistettiin ennakkotietoja kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Kuntatalous heikentyi viime vuonna selvästi, kun vertailukohteena on edeltävä vuosi 2017, joka oli kuntien talouden kannalta ennätyksellisen hyvä.
Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön
Valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat selvitysraporttinsa Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 12.2.2019.
Vastikkeeton perustulo on utopiaa
On hienoa, että on käynnistynyt monipuolinen keskustelu sosiaaliturvasta, perusturvasta ja perustulosta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on niin monimutkainen, että sitä ei voi uudistaa hetkessä eikä yhdellä tempulla.
Kunnilla on iso rooli vanhustenhoidossa
Kunnat vastaavat Suomessa monista peruspalveluistamme. Viime viikkojen vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on käyty paljon läpi yksityisten hoitokotien tilannetta sekä valtion ja kuntien vastuuta asiassa.
Lisää henkilöstöä vanhusten hoitoon
Keskustelussa vanhusten hoidosta huomio on laitettava haavoittuvimmassa asemassa oleviin vanhuksiin. Heihin, jotka eivät itse pysty omia oikeuksiaan peräämään.
Demokratian kunnianpalautus
On tärkeää, että kuntalaisten aktiivisuutta arvostetaan ja heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.
Alueellistamisesta monipaikkaiseen työhön
Karjalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin 27.1. alueellistamista ja esitettiin mielipiteitä, joiden johdosta muutama kommentti.
Vehviläinen pyytää ministeriöiltä arviota työtehtävien alueellistamisesta
Julkisen hallinnon kehittämisestä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pyytää ministeriöiltä hallinnonaloittain arviota niistä työtehtävistä, joita voitaisiin tulevalla vuosikymmenellä tehdä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vehviläinen puhui tiistaina valtiovarainministeriön järjestämässä alueellistamisseminaarissa Lahdessa.
Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle
Annan vielä neljä hallituksen esitystä ja yhden koko hallituksen selonteon eduskunnalle. Näillä näkymin ensi torstaina kyselytunnin jälkeen eduskunnassa on lähetekeskustelu kaikista esityksistäni.
Liian pitkään kotona?
Ikäihmisten ja vanhusten turvallinen asuminen vaatii uutta ajattelua. Olemme toimineet liian hitaasti erilaisten yhteisöllisten asumismuotojen kehittämiseksi.
Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?
Kunnat ja kuntayhtymät omistavat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Tästä omaisuudesta huolehtiminen on veronmaksajien omaisuudesta huolehtimista ja kunnan tärkeä velvollisuus.
Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy
On välttämätöntä, että valtionosuusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan aika ajoin. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi.