Sotu-uudistuksen kiirekärkeen työllistymisen edistäminen
Hallitus on käynnistämässä sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Työ tapahtuu parlamentaarisessa komiteassa. Se tarkoittaa sitä, että työhön osallistuu kaikkien eduskuntaryhmien edustajat sekä lukuisa joukko asiantuntijoita ja eri järjestöjen edustajia.
Komiteaa ryhtyy vetämään Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio. Näillä näkymin myös allekirjoittaneesta on tulossa komitean jäsen oman eduskuntaryhmäni edustajana.
Komitea ei ole hakemassa hokkupokkustemppuja kerralla koko sosiaaliturvan uudistamiseksi, vaan sen työskentelyjänne on 7-8 vuotta.
Hallituksen tavoitteena on tuoda kuitenkin jo tällä ja ensi vaalikaudella uudistusesityksiä eduskunnan päätettäväksi. Tarkoituksena on hyödyntää myös Sipilän hallituksen aikana tehtyä professori Juho Saaren eriarvoistumisselvitystä ja Toimi-hankkeen työtä.
Sosiaaliturva koskettaa jokaista suomalaista. Vaikka et juuri nyt olisi minkään sosiaalietuuden piirissä, osallistut veronmaksajana suomalaisen sosiaaliturvan rahoittamiseen. Esimerkiksi asumistukea maksettiin viime vuonna 2,1 miljardia euroa ja lapsilisiä 1,4 miljardia.
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on erittäin sirpaleinen ja sekava. On erilaisia kannustinloukkuja. Kun yhtä etuutta nostetaan, toinen laskee. Perusturvan taso on matala ja aiheuttaa köyhyysongelmaa. Perusturvan ja ansiosidonnaisen välillä on epätasapaino. Sosiaaliturvan ja työn vastaanottamisen vaikeus suututtaa ihmisiä ja tuskastuttaa poliittisia päättäjiä.
Maaliskuussa aloittava komitea on suuren urakan edessä. Minuakin, yleensä perusoptimistista ihmistä, vähän hirvittää.
Uudistuksen ratkaisujen on tuettava ja oltava tiiviissä sidoksissa muihin suuriin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin: talouden vakauteen, työllisyyden kasvuun, ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen ja alueelliseen tasa-arvon vahvistamiseen.
Pääministeri Marinin hallituksen tärkein tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja vauhdittaa 60 000 työpaikan syntymistä. Tämän vuoksi pidän sotu-uudistuksen kiireellisimpänä tehtävä esittää keinoja sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamisen helpottamiseksi. Miten paremmin natsaa yhteen työttömyysturva ja osittainen lyhytaikainen palkkatyö? Millainen työttömyysturva kannustaa parhaiten työllistymiseen?
Vuoden 2019 työllisyysasteessa on hirmuisia eroja alueiden välillä. Etelä-Pohjanmaalla työllisyysaste oli viime vuonna 76,9 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa työllisyysaste oli 65,8 prosenttia. On onnetonta, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on samaan aikaan korkea työttömyys, mutta eräillä aloilla jo huutava työvoimapula.
Voiko meillä olla erilaisia alueellisia ratkaisuja, jotta myös heikomman kehityksen työllisyysalueet saataisiin paremmalle kehitysuralle? Olisiko mahdollista tehdä heikomman työllisyyskehityksen maakunnissa sosiaaliturvan ja palkkatyön yhteensovituksen kokeiluja, joilla vauhditettaisiin ihmisten mahdollisuutta työllistyä nykyistä paremmin?
Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.
Maaseudun ja kaupungin liitto
Henkilöstömitoitus tulee tarpeeseen
Minne haluat Keskusta?
Hallitukselta järkevä al-Hol -linjaus
Sote-asioissa mennään eikä meinata
Oi kallis Suomenmaa
Nopeampia toimia haaskan pitoon
Lapsen etu ensin
Toiveena sote-lait vuoden päästä eduskuntaan
Pohdittavaa sotu-pöytään
Ajassa elävä kansanvalta
Kirjallinen kysymys haaskakuvauksesta
Tuo meidän yhteinen Kela
Mielen järkkymiseen nopeammin apua
Varaudu vanhuuteen
Kirjallinen kysymys marjanpoiminnasta
Nyt on soten, ei kuntaliitosten aika
Budjetin iso kuva luo luottamusta
Vihdoin rahoitusta Puhoksen liittymään
Kaikkonen Keskustan johtoon
Pitkä kuuma kesä
Hallituksen lisätalousarviosta
Yllättäen Säätytalolla
Keinoja maaseudun elinvoimaan
Maaseudulla asumisen kustannukset ovat korkeat ja maatalouden kannattavuus heikko. Mitä teemme?
Antti Rinne tyrmäsi jo itäradan?
Maanantain 25.3. Karjalaisessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottaa kantaa raideasioihin. Haastattelu on kylmää vettä Pohjois-Karjalalle.
Saarikko ja Vehviläinen erikoissairaanhoidon työnjaosta: Lisää valtaa ja vastuuta alueille työnjaon toteuttamiseen ja palvelujen turvaamiseen
Vaativimpien leikkausten keskittäminen ja päivystystoiminnan välinen yhteys on aiheuttanut vakavaa huolta eri puolilla Suomea.
Naisvaltaisille aloille arvostusta
Tiistaina vietetään Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Kansainvälisesti Suomi onkin sukupuolten välisessä tasa-arvossa yksi kärkimaista.
Maakuntapohja on paras Pohjois-Karjalalle
Maakunta-sote-uudistuksen kaatumisen myötä on syytä huomata, että perustuslakivaliokunnan antamat moitteet eivät kohdistuneet maakuntiin järjestäjänä, maakuntien määrään tai maakuntien moniin tehtäviin.
Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen
Tällä viikolla julkistettiin ennakkotietoja kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Kuntatalous heikentyi viime vuonna selvästi, kun vertailukohteena on edeltävä vuosi 2017, joka oli kuntien talouden kannalta ennätyksellisen hyvä.
Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön
Valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat selvitysraporttinsa Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 12.2.2019.
Vastikkeeton perustulo on utopiaa
On hienoa, että on käynnistynyt monipuolinen keskustelu sosiaaliturvasta, perusturvasta ja perustulosta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on niin monimutkainen, että sitä ei voi uudistaa hetkessä eikä yhdellä tempulla.
Kunnilla on iso rooli vanhustenhoidossa
Kunnat vastaavat Suomessa monista peruspalveluistamme. Viime viikkojen vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on käyty paljon läpi yksityisten hoitokotien tilannetta sekä valtion ja kuntien vastuuta asiassa.
Lisää henkilöstöä vanhusten hoitoon
Keskustelussa vanhusten hoidosta huomio on laitettava haavoittuvimmassa asemassa oleviin vanhuksiin. Heihin, jotka eivät itse pysty omia oikeuksiaan peräämään.
Demokratian kunnianpalautus
On tärkeää, että kuntalaisten aktiivisuutta arvostetaan ja heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.
Alueellistamisesta monipaikkaiseen työhön
Karjalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin 27.1. alueellistamista ja esitettiin mielipiteitä, joiden johdosta muutama kommentti.
Vehviläinen pyytää ministeriöiltä arviota työtehtävien alueellistamisesta
Julkisen hallinnon kehittämisestä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pyytää ministeriöiltä hallinnonaloittain arviota niistä työtehtävistä, joita voitaisiin tulevalla vuosikymmenellä tehdä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vehviläinen puhui tiistaina valtiovarainministeriön järjestämässä alueellistamisseminaarissa Lahdessa.
Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle
Annan vielä neljä hallituksen esitystä ja yhden koko hallituksen selonteon eduskunnalle. Näillä näkymin ensi torstaina kyselytunnin jälkeen eduskunnassa on lähetekeskustelu kaikista esityksistäni.
Liian pitkään kotona?
Ikäihmisten ja vanhusten turvallinen asuminen vaatii uutta ajattelua. Olemme toimineet liian hitaasti erilaisten yhteisöllisten asumismuotojen kehittämiseksi.
Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?
Kunnat ja kuntayhtymät omistavat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Tästä omaisuudesta huolehtiminen on veronmaksajien omaisuudesta huolehtimista ja kunnan tärkeä velvollisuus.
Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy
On välttämätöntä, että valtionosuusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan aika ajoin. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi.