13.12.2019

Sote-asioissa mennään eikä meinata

Kieltämättä olemme erikoisessa tilanteessa: maanantaina 16.12. eduskunta käy tiedonantokeskustelun täysin samasta hallitusohjelmasta kuin mistä keskustelimme 11.6. eduskunnassa. Näin siksi, että pääministeri Marinin hallituksen ohjelma on identtinen pääministeri Rinteen ohjelman kanssa.

Nyt on oikea hetki katsoa, mitä hallitusohjelmasta on toteutettu. Sote-blogin hengessä keskityn sosiaali- ja terveyssektorin päätöksiin ja linjauksiin.

Vetämäni sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli syksyn aikana 18 mietintöä.

Perusturvaetuisuuksia on kohennettu monilta osin. Alimpia työttömyyspäivärahoja sekä vähimmäispäivärahoja eli vanhempainrahaa, sairauspäivärahaa ja erityishoitorahaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisää korotetaan, myös elatustukeen tulee korotus.

Verorahoitteisiin pienimpiin eläkkeisiin tehdään parannukset nostamalla kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tasoa. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa. Korotukset koskevat yli 600 000 eläkkeen saajaa.

Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta siten, että soten järjestämisvastuu olisi 2023 alusta lähtien maakunnilla. Pidän tärkeänä, että hallitus tuo eduskuntaan sote-lait vuoden 2020 syksyllä.

Sote-kustannukset ovat keskimäärin 57 prosenttia kuntien käyttömenoista, eräillä kunnilla jopa yli 70 prosenttia. Näemme miten suurissa taloudellisissa vaikeuksissa kuntamme ovat. On aivan välttämätöntä, että sote siirtyy vahvemmille järjestäjille ja rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Kyse on ihmisten välisestä yhdenvertaisuudesta: jokaisella on asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta oltava pääsy tarvitsemaansa hoitoon ja hoivaan.

Sote-uudistukseen liittyen on eduskunnassa hyväksytty paras-puitelain jatkaminen vuoden 2023 loppuun saakka. Se tarkoittaa sitä, että sote-palveluiden järjestämiseksi muodostettuja kuntien yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa.

Jatkoimme myös niin sanotun rajoituslain voimassaoloa vuoden 2025 loppuun. Se merkitsee sitä, että jos kunnat ulkoistavat sote-palvelujaan, niiden tulee laittaa sopimuksiin irtisanomispykälä, jonka nojalla tuleva maakunta voi irtisanoa ulkoistussopimuksen. Samassa yhteydessä rajoitimme ulkoistuksen koskevan korkeintaan 15 prosenttia kunnan sote-palveluiden käyttömenoista. Haluamme varmistaa, että missään ei ulkoisteta kokonaan esimerkiksi erikoissairaanhoitoa.

Kielellisten oikeuksien toteuttamiseen liittyy eduskunnan päätös antaa Vaasan sairaanhoitopiirille laajan ympärivuorokautisen keskussairaalan asema.

Hallitus valmistelee Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa ja hoitotakuun uudistamista. Myös vanhuspalvelulain uudistusta odotamme eduskuntaan. Nämäkin liittyvät sote-rakenneuudistukseen. Samaan aikaan on kyettävä uudistamaan sekä palveluiden sisältöjä että rakenteita.

Eduskunta on juuri tehnyt päätöksen aktiivimallin velvoitteiden kumoamisesta. Kuulimme asiasta laajasti asiantuntijoita valiokunnassa. Selväksi tuli, että aktiivimallin vaikutuksia työllisyyteen on ollut vaikea arvioida. Oma käsitykseni on, että jatkossa on tehtävä enemmän yksilöllisiä malleja, jotka helpottavat työttömien työllistymistä. Työllisyyspalvelut on pystyttävä paremmin nivomaan sote- ja koulutuspalveluihin.

Entä millaisia terveisiä laitan hallitukselle? Sote-uudistuksen isot askelmerkit tulisi kertoa pian julki, jotta alueilla ja kunnissa tiedetään, miten valmistelu etenee. Toiveeni on, että hallitus käyttäisi mahdollisimman hyvin hyödyksi viime kaudella tehdyn valmistelutyön. Eduskuntaan toivon tuotavan mahdollisimman vähän täysin uusia pykäliä.

Hallitusohjelman mukaan monialaisten maakuntien muut tehtävät valmistellaan vuoden 2020 loppuun mennessä parlamentaarisen työn pohjalta. Myös maakuntien verotusoikeuden toteuttaminen ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisesti. Odotan, että hallitus etenee näissä ripeästi.

Iso hallitusohjelman mukainen asia on sosiaaliturvan uudistaminen. Myös siinä on tarkoitus edetä parlamentaariselta pohjalta ja hyvä niin.

Sipilän hallitus laittoi valtiontaloutta kuntoon, vahvisti kilpailukykyä sekä vauhditti myönteistä tyllisyyskehitystä.

Tänään talouden ja työllisyyden näkymät ovat epävarmat, joten henkseleiden paukutteluun ei ole varaa. On olennaista, että Marinin hallituksella on nyt vahva yhteinen tahto löytää konkreettiset työllisyyskeinot, joilla pystytään kulkemaan kohti 75 prosentin työllisyysastetta.

Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.

12.12.2019

Ensi vuoden talousarviossa Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia

5.12.2019

Oi kallis Suomenmaa

2.12.2019

Nopeampia toimia haaskan pitoon

29.11.2019

Yhdenvertaisuutta sinkuille – aloitetaan työasuntovähennyksestä

25.11.2019

Pienet työeläkkeet – Keskusta kiirehtii sovittua selvitystä

20.11.2019

Lapsen etu ensin

15.11.2019

Syntyvyyden laskun ”säästöt” lapsilisien korotuksiin

13.11.2019

Toiveena sote-lait vuoden päästä eduskuntaan

8.11.2019

Pohdittavaa sotu-pöytään

6.11.2019

Ajassa elävä kansanvalta

25.10.2019

Kirjallinen kysymys haaskakuvauksesta

25.10.2019

Pienimpiä eläkkeitä korotetaan - eläkeläisköyhyys vaatii lisätoimia

18.10.2019

Tuo meidän yhteinen Kela

11.10.2019

Mielen järkkymiseen nopeammin apua

9.10.2019

Vaadin SDP:n Paateroa selventämään kevytkuntapuheitaan

9.10.2019

Varaudu vanhuuteen

4.10.2019

Sote-blogit käynnistyvät – Henkilöstömitoitus ei yksin ratkaise

4.10.2019

Halolan korkeatasoinen tutkimusnavetta säilytettävä

3.10.2019

Kirjallinen kysymys marjanpoiminnasta

27.9.2019

Nyt on soten, ei kuntaliitosten aika

23.9.2019

Budjetin iso kuva luo luottamusta

18.9.2019

Vihdoin rahoitusta Puhoksen liittymään

12.9.2019

Porvoo-Kouvola -linjaus on paras Itäradalle

7.9.2019

Kannatan Antti Kaikkosta puheenjohtajaksi

7.8.2019

Vaalikaudet eivät ole veljiä keskenään

5.8.2019

Kaikkonen Keskustan johtoon

29.6.2019

Keski-Karjala tarvitsee vahvoja tukitoimia

29.6.2019

Pitkä kuuma kesä

20.6.2019

Hallituksen lisätalousarviosta

18.6.2019

Tiedote: Hallitukselta hyvä startti – Joensuun ratapihalle rahoitus

13.6.2019

Tiedote: Vehviläistä esitetään valiokunnan puheenjohtajaksi

15.5.2019

Yllättäen Säätytalolla

27.3.2019

Keinoja maaseudun elinvoimaan

Maaseudulla asumisen kustannukset ovat korkeat ja maatalouden kannattavuus heikko. Mitä teemme?

26.3.2019

Antti Rinne tyrmäsi jo itäradan?

Maanantain 25.3. Karjalaisessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottaa kantaa raideasioihin. Haastattelu on kylmää vettä Pohjois-Karjalalle.

26.3.2019

Saarikko ja Vehviläinen erikoissairaanhoidon työnjaosta: Lisää valtaa ja vastuuta alueille työnjaon toteuttamiseen ja palvelujen turvaamiseen

Vaativimpien leikkausten keskittäminen ja päivystystoiminnan välinen yhteys on aiheuttanut vakavaa huolta eri puolilla Suomea.

19.3.2019

Naisvaltaisille aloille arvostusta

Tiistaina vietetään Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Kansainvälisesti Suomi onkin sukupuolten välisessä tasa-arvossa yksi kärkimaista.

12.3.2019

Maakuntapohja on paras Pohjois-Karjalalle

Maakunta-sote-uudistuksen kaatumisen myötä on syytä huomata, että perustuslakivaliokunnan antamat moitteet eivät kohdistuneet maakuntiin järjestäjänä, maakuntien määrään tai maakuntien moniin tehtäviin.

15.2.2019

Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen

Tällä viikolla julkistettiin ennakkotietoja kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Kuntatalous heikentyi viime vuonna selvästi, kun vertailukohteena on edeltävä vuosi 2017, joka oli kuntien talouden kannalta ennätyksellisen hyvä.

12.2.2019

Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön

Valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat selvitysraporttinsa Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 12.2.2019.

8.2.2019

Vastikkeeton perustulo on utopiaa

On hienoa, että on käynnistynyt monipuolinen keskustelu sosiaaliturvasta, perusturvasta ja perustulosta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on niin monimutkainen, että sitä ei voi uudistaa hetkessä eikä yhdellä tempulla.

7.2.2019

Kunnilla on iso rooli vanhustenhoidossa

Kunnat vastaavat Suomessa monista peruspalveluistamme. Viime viikkojen vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on käyty paljon läpi yksityisten hoitokotien tilannetta sekä valtion ja kuntien vastuuta asiassa.

6.2.2019

Lisää henkilöstöä vanhusten hoitoon

Keskustelussa vanhusten hoidosta huomio on laitettava haavoittuvimmassa asemassa oleviin vanhuksiin. Heihin, jotka eivät itse pysty omia oikeuksiaan peräämään.

29.1.2019

Demokratian kunnianpalautus

On tärkeää, että kuntalaisten aktiivisuutta arvostetaan ja heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.

28.1.2019

Alueellistamisesta monipaikkaiseen työhön

Karjalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin 27.1. alueellistamista ja esitettiin mielipiteitä, joiden johdosta muutama kommentti.

22.1.2019

Vehviläinen pyytää ministeriöiltä arviota työtehtävien alueellistamisesta

Julkisen hallinnon kehittämisestä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pyytää ministeriöiltä hallinnonaloittain arviota niistä työtehtävistä, joita voitaisiin tulevalla vuosikymmenellä tehdä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vehviläinen puhui tiistaina valtiovarainministeriön järjestämässä alueellistamisseminaarissa Lahdessa.

8.12.2018

Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle

Annan vielä neljä hallituksen esitystä ja yhden koko hallituksen selonteon eduskunnalle. Näillä näkymin ensi torstaina kyselytunnin jälkeen eduskunnassa on lähetekeskustelu kaikista esityksistäni.

17.11.2018

Liian pitkään kotona?

Ikäihmisten ja vanhusten turvallinen asuminen vaatii uutta ajattelua. Olemme toimineet liian hitaasti erilaisten yhteisöllisten asumismuotojen kehittämiseksi.

16.11.2018

Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?

Kunnat ja kuntayhtymät omistavat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Tästä omaisuudesta huolehtiminen on veronmaksajien omaisuudesta huolehtimista ja kunnan tärkeä velvollisuus.

8.11.2018

Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy

On välttämätöntä, että valtionosuusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan aika ajoin. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi.