15.11.2019

Syntyvyyden laskun ”säästöt” lapsilisien korotuksiin

Keskusta esittää, että syntyvyyden vähenemisestä koituvat ”säästöt” lapsilisiin pidetään lapsilisämomentin sisällä ja kohdistetaan lyhentämättömänä lapsilisien nostoon. Haluaisin puolueet yhdessä pohtimaan lapsilisäjärjestelmän kehittämistä ja tulevaisuutta. Tässä asiassa taustaa ja kehittämisehdotuksia.

Syntyvyys on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina eivätkä uusimmat Tilastokeskuksen ennusteet näytä paremmilta. Kun vielä 2010 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, vuonna 2018 lapsia syntyi noin 47 500. Tälle vuodelle syntyvyysennuste on noin 45 000 lasta.

Lukuisissa lapsiperheissä on aivan liian pienet tulot hyvään ja turvalliseen arkeen. Köyhyys on tuntuvinta yksinhuoltajilla sekä monilapsissa perheissä. Paras keino vähävaraisten perheiden toimeentulon parantamiseen on työ. Kaikille ei kuitenkaan ole työtä tarjolla tai palkka on niin pieni, että sen rinnalle tarvitsee myös yhteiskunnan tukea, kuten asumistukea ja toimeentulotukea.

Lapsilisäjärjestelmä tuli voimaan vuonna 1948. Sisällöllisesti sitä on kehitetty matkan varrella. On myös pidetty kiinni siitä, että lapsilisää maksetaan jokaisesta lapsesta vanhempien varallisuudesta ja tuloista riippumatta.

On tunnistettava, että lapsilisäjärjestelmässä on kehittämistarpeita. Ei ole kunniakasta, että lapsilisät eivät ole sidottu indeksiin. Nykyisin lapsilisien reaaliarvo on 30 prosenttia alhaisempi kuin 1990-luvulla.

Lapsilisien tasokorotusten tekemien maksaa paljon, koska lisiin oikeutettuja on paljon. Vaikka syntyvyys on alentunut dramaattisesti, maksettiin viime vuonnakin lapsilisää lähes miljoonasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Kokoluokaltaan lapsilisät ovat nykyisellään lähes 1,37 miljardia euroa valtion budjetissa.

Nyt hallitus osoittaa lapsilisien korotukseen ensi vuonna 26 miljoonaa euroa. Summalla saadaan kymmenen euron korotus lapsilisiin yksinhuoltajille sekä neljännestä lapsesta alkaen.

Saimme sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ministeriön selvityksen siitä, mitä kymmenen euron korotus maksaisi, jos laajentaisimme kohdejoukkoa. Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korotus 10 eurolla kuukaudessa lisäisi kustannuksia noin 65 miljoonalla eurolla. Jos korotettaisiin kaikista lapsista maksettavaa lapsilisää kymmenellä eurolla kuukaudessa, kustannusvaikutus olisi 120 miljoonaa euroa. Nämä summat on laskettu ilman yksinhuoltajakorotuksen nostoa.

Jatkan laskuharjoitusta eteenpäin: jos tekisimme kerralla kaikkiin lapsilisiin 100 euron tasokorotuksen, maksaisi se 1,2 miljardia euroa.

Edellä kuvatun valossa voi nähdä, että suuret kertakorotukset lapsilisiin jäävät tekemättä, olipa vallassa millainen hallitus tahansa.

Mitä tulisi tehdä? Yksi oikeansuuntainen ratkaisu olisi, että syntyvyyden laskusta tulevat lapsilisämomentin määrärahat käytettäisiin suoraan lyhentämättömänä lapsilisien korottamiseen. On arvioitu, että esimerkiksi alkaneella vaalikaudella lapsilisämenot pienentyvät noin sadalla miljoonalla eurolla.

Mielestäni tästä olisi hyvä saada kaikilta eduskuntapuolueilta yhteinen kanta. Tämä olisi tarpeen sekä nykyistä että tulevia hallituksia ajatellen.

Puolueiden yhteisen periaatelinjauksen lisäksi pitäisin tervetulleena, että perustettaisiin työryhmä arvioimaan lapsilisäjärjestelmän kehittämistarpeita. Ajatukseni taustalla on, että saisimme lapsilisänjärjestelmän kehittämiseen pitkäjänteisyyttä.

Työryhmän tehtävänä olisi arvioida muun muassa, miten syntyvyyden alenemisen säästöjä käytetään lapsilisäjärjestelmän sisällä eli millä periaatteella tasokorotuksia tehdään ja sidotaanko lapsilisät indeksiin. Aika ajoin keskustellaan myös siitä, kuuluuko lapsilisät myös hyvätuloisille perheille vai tulisiko niitä rajoittaa tai porrastaa verotuksen kautta. Itse olen valmis myös tällaiseen pohdintaan.

Perheystävällinen Suomi on puolueiden yhteinen tavoite. Aloittaisimmeko sen rakentamisen yhteisestä näkemyksestä lapsilisien kehittämisessä?

Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.

13.11.2019

Toiveena sote-lait vuoden päästä eduskuntaan

8.11.2019

Pohdittavaa sotu-pöytään

6.11.2019

Ajassa elävä kansanvalta

25.10.2019

Kirjallinen kysymys haaskakuvauksesta

25.10.2019

Pienimpiä eläkkeitä korotetaan - eläkeläisköyhyys vaatii lisätoimia

18.10.2019

Tuo meidän yhteinen Kela

11.10.2019

Mielen järkkymiseen nopeammin apua

9.10.2019

Vaadin SDP:n Paateroa selventämään kevytkuntapuheitaan

9.10.2019

Varaudu vanhuuteen

4.10.2019

Sote-blogit käynnistyvät – Henkilöstömitoitus ei yksin ratkaise

4.10.2019

Halolan korkeatasoinen tutkimusnavetta säilytettävä

3.10.2019

Kirjallinen kysymys marjanpoiminnasta

27.9.2019

Nyt on soten, ei kuntaliitosten aika

23.9.2019

Budjetin iso kuva luo luottamusta

18.9.2019

Vihdoin rahoitusta Puhoksen liittymään

12.9.2019

Porvoo-Kouvola -linjaus on paras Itäradalle

7.9.2019

Kannatan Antti Kaikkosta puheenjohtajaksi

7.8.2019

Vaalikaudet eivät ole veljiä keskenään

5.8.2019

Kaikkonen Keskustan johtoon

29.6.2019

Keski-Karjala tarvitsee vahvoja tukitoimia

29.6.2019

Pitkä kuuma kesä

20.6.2019

Hallituksen lisätalousarviosta

18.6.2019

Tiedote: Hallitukselta hyvä startti – Joensuun ratapihalle rahoitus

13.6.2019

Tiedote: Vehviläistä esitetään valiokunnan puheenjohtajaksi

15.5.2019

Yllättäen Säätytalolla

27.3.2019

Keinoja maaseudun elinvoimaan

Maaseudulla asumisen kustannukset ovat korkeat ja maatalouden kannattavuus heikko. Mitä teemme?

26.3.2019

Antti Rinne tyrmäsi jo itäradan?

Maanantain 25.3. Karjalaisessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottaa kantaa raideasioihin. Haastattelu on kylmää vettä Pohjois-Karjalalle.

26.3.2019

Saarikko ja Vehviläinen erikoissairaanhoidon työnjaosta: Lisää valtaa ja vastuuta alueille työnjaon toteuttamiseen ja palvelujen turvaamiseen

Vaativimpien leikkausten keskittäminen ja päivystystoiminnan välinen yhteys on aiheuttanut vakavaa huolta eri puolilla Suomea.

19.3.2019

Naisvaltaisille aloille arvostusta

Tiistaina vietetään Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Kansainvälisesti Suomi onkin sukupuolten välisessä tasa-arvossa yksi kärkimaista.

12.3.2019

Maakuntapohja on paras Pohjois-Karjalalle

Maakunta-sote-uudistuksen kaatumisen myötä on syytä huomata, että perustuslakivaliokunnan antamat moitteet eivät kohdistuneet maakuntiin järjestäjänä, maakuntien määrään tai maakuntien moniin tehtäviin.

15.2.2019

Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen

Tällä viikolla julkistettiin ennakkotietoja kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Kuntatalous heikentyi viime vuonna selvästi, kun vertailukohteena on edeltävä vuosi 2017, joka oli kuntien talouden kannalta ennätyksellisen hyvä.

12.2.2019

Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön

Valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat selvitysraporttinsa Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 12.2.2019.

8.2.2019

Vastikkeeton perustulo on utopiaa

On hienoa, että on käynnistynyt monipuolinen keskustelu sosiaaliturvasta, perusturvasta ja perustulosta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on niin monimutkainen, että sitä ei voi uudistaa hetkessä eikä yhdellä tempulla.

7.2.2019

Kunnilla on iso rooli vanhustenhoidossa

Kunnat vastaavat Suomessa monista peruspalveluistamme. Viime viikkojen vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on käyty paljon läpi yksityisten hoitokotien tilannetta sekä valtion ja kuntien vastuuta asiassa.

6.2.2019

Lisää henkilöstöä vanhusten hoitoon

Keskustelussa vanhusten hoidosta huomio on laitettava haavoittuvimmassa asemassa oleviin vanhuksiin. Heihin, jotka eivät itse pysty omia oikeuksiaan peräämään.

29.1.2019

Demokratian kunnianpalautus

On tärkeää, että kuntalaisten aktiivisuutta arvostetaan ja heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.

28.1.2019

Alueellistamisesta monipaikkaiseen työhön

Karjalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin 27.1. alueellistamista ja esitettiin mielipiteitä, joiden johdosta muutama kommentti.

22.1.2019

Vehviläinen pyytää ministeriöiltä arviota työtehtävien alueellistamisesta

Julkisen hallinnon kehittämisestä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pyytää ministeriöiltä hallinnonaloittain arviota niistä työtehtävistä, joita voitaisiin tulevalla vuosikymmenellä tehdä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vehviläinen puhui tiistaina valtiovarainministeriön järjestämässä alueellistamisseminaarissa Lahdessa.

8.12.2018

Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle

Annan vielä neljä hallituksen esitystä ja yhden koko hallituksen selonteon eduskunnalle. Näillä näkymin ensi torstaina kyselytunnin jälkeen eduskunnassa on lähetekeskustelu kaikista esityksistäni.

17.11.2018

Liian pitkään kotona?

Ikäihmisten ja vanhusten turvallinen asuminen vaatii uutta ajattelua. Olemme toimineet liian hitaasti erilaisten yhteisöllisten asumismuotojen kehittämiseksi.

16.11.2018

Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?

Kunnat ja kuntayhtymät omistavat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Tästä omaisuudesta huolehtiminen on veronmaksajien omaisuudesta huolehtimista ja kunnan tärkeä velvollisuus.

8.11.2018

Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy

On välttämätöntä, että valtionosuusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan aika ajoin. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi.