8.1.2020

Minne haluat Keskusta?

Eteenpäin katsovan puolueen ominaisuus on, että se pystyy monipuoliseen sisäiseen ajatustenvaihtoon. Jäsenistön ja kannattajien ei tarvitsekaan olla kaikesta samaa mieltä, mutta dialogin on hyvä olla rakentavaa ja yhteistä tietä etsivää. Viisas vuoropuhelu ei syytä eikä leimaa. Jokainen itse voi huolehtia siitä, että ei loukkaannu eikä kyseenalaista muiden motiiveja. 

Kävin katsomassa Keskustan kotisivuilla kevään 2013 puoluevaltuuston hyväksymän mission, vision ja arvot.

Mission mukaan ”Keskusta on avoin, uudistava ja ihmisten tulevaisuuden uskoa vahvistava puolue. Olemme maltillinen, mutta voimakas ihmisiä aatteellisesti yhdistävä kansanliike. Rakennamme yli sukupolvien kestävää, tasa-arvoista ja turvallista yhteiskuntaa. Teemme työtä koko Suomen puolesta ja etsimme ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin.”

Keskustan missio on kuranttia tavaraa edelleen. On kuitenkin huomattava, että vuoden 2013 jälkeen on maailmalla ja kotimaassa ollut tapahtumakulkuja, jotka toivat uudenlaista epävakautta ja/tai järjestystä poliittiseen kenttään. Näistä mainittakoon esimerkiksi Trumpin valinta, Brexit, oikeistopopulismin nousu, kapitalismin kritiikki, ilmastonmuutos ja maahanmuutto.

Yksilötasolla ehdottoman suureksi asiaksi on noussut some. Se on mahdollistanut jokaiselle kommentoijan ja poliittisen vaikuttajan roolin ilman vaaleihin osallistumista. Somen ansiot ja heikkoudet, nekin jo tunnemme.

Arvelen, että Keskustan on välttämätöntä käydä avoin keskustelu omasta olemuksestaan ja paikastaan 2020-luvun Suomessa. Samalla kun kurotamme  eteenpäin, on lähes yhtä tärkeää verestää ymmärrystä Keskustan aatteesta ja arvoista. On myös syytä tunnistaa, että viime vuosina käsitys Keskustan politiikasta on ehkä näyttänyt ulkopuolisin silmin kovin erilaiselta kuin miten itse olemme sen kokeneet.

Keskusta on on ollut politiikan ihmelapsi. Vaikka sille on povattu jo vuosikymmenestä toiseen lopullista kuihtumista, aina se on noussut. Puheenjohtaja Katri Kulmuniin yhdyn siinä, että Keskustan uusi nousu ei nyt ole automaatio, vaan vaatii valtavasti meiltä itseltämme työtä.

Mutta – minkälaista työtä? Jos jollakin on tähän yksinkertainen resepti, hän ansaitsee siltä seisomaltaan Keskustan kultaisen ansiomerkin. Ajatteleminen on kuitenkin vaikeaa, varsinkin vaikeiden asioiden. Tässä kuitenkin muutamia aihioita, joita huomaan pohtivani.

Aikanaan Olli Rehn kyseli pro gradu -tutkielmaansa pohjaavassa kirjassaan Keskustalta ”Liike vai puolue?”. Yhäkin käytämme aatteellisessa retoriikassa (myös 2013 missiossa) mieluusti kansanliike-sanaa. Liike onkin paljon enemmän kuin tiukka, puhdasoppinen puolue. Minullekin liike on reunoiltaan avarampi, katoltaan korkeampi ja siihen voi kiinnittyä tiukasti tai löyhemmin.

Mutta, onko Keskustasta vielä 2020-luvun liikkeeksi ja erityisesti, onko ”yleisliikkeelle” enää kysyntää? Tätä kysyn identiteettipolitiikan vuoksi. Onko ideologia, siis keskusta-aate, sovitettavissa identiteettipolitiikkaan vai ovatko ne toisiaan hylkiviä? En osaa vastata tähän, mutta pelkään ettei sovitustyö ole helppoa. 

Jälleen on nostanut päätään keskustelu sukupolvipolitiikasta. Osin pääministeri Sanna Marinin hallituksen koostumuksen vuoksi, osin laajemmista syistä. Ydinajatus on, että yhteisistä aikalaiskokemuksista johtuen saman sukupolven edustajat ymmärtävät toisiaan paremmin, asiat ja toimintatavatkin yhdistävät. Jotain perää tässä on, mutta hieman protestoin. On yksinkertaistavaa ”yhdistää joukkoja” sukupolven, sukupuolen tai muun tiukan rajauksen mukaan.

Näin ajatellessani pidän itsessäni toivoa yllä. Toivoa siitä, että tulevaisuudessakin on olemassa arvo- ja asiakokonaisuuksia, jotka yhdistävät liikkeiksi ja puolueiksi eri sukupolvia ja sukupuolia, tietotyöntekijöitä ja fyysistä työtä tekeviä, kaupunkilaisia ja maalla asuvia, uskovia ja vailla uskoa olevia.

Kokemukseni mukaan Keskusta on ollut parhaassa iskussaan ja vetovoimassaan silloin, kun sillä on ollut seinät leveällä, katto korkealla, kirkas yhteinen suunta ja hyvä itseluottamus. Näistä hyviksi esimerkeiksi sopivat vuosien 1991, 2003, 2007 ja 2015 eduskuntavaalit.

Loistava historia ei takaa uutta menestystä. Se voi jopa olla taakaksi, jos emme pysty asemoimaan Keskustaa 2020-luvun taajuudelle. Moni meistä korostaa, että olemme maltillinen keskitien puolue. Vierastamme äärimielipiteitä  ja mustavalkoisuutta. Silti ehkä moni keskustalainen pohtii sydämessään, että pärjääkö maltilla, sovinnolla ja keskitiellä jatkossa vai jäämmekö tällä metodilla muiden jalkoihin.

Selvää on, että Keskustan on kirkastetteva sitä, mistä se haluaa olla tunnettu ja tiedetty. Ehkäpä muutama tärkeä asia, joiden esillepanoon ja syvempään jalostukseen laitetaan paukut laajasti, pitkäjänteisesti ja yhdessä. Tähän suuntaan tiedänkin puoluejohdon toimivan.

Tohtori, entinen puoluesihteeri Pekka Perttula on tuonut esiin, että puolueen identiteetti on ollut pidempään kadoksissa. Vähän samaan tapaan ajattelen. Ei voi olla kirkas vaihtoehto muille puolueille, ellei itse kunnolla tiedä, mitä on.

Identiteettiin liittyvät myös itseluottamus ja innostus. On selvää, että hyvä itseluottamus sekä vakuuttava yhteinen innostus näkyy ja kuuluu kauas. Kolmen ”iin” taktiikka yhdistettynä kiinnostusta ja luottamusta herättäviin asioihin ja omiin aloitteisiin, siinä olisi minun pieniä huomioitani Keskustalle. Lopuksi totean, että kirjoitin tämän rakkaudesta lajiin. Sisältö ei ole tarkoitettu kenellekään syyllistäväksi. Sen sijaan pohdin, mitä itse voisin tehdä enemmän ja paremmin. Tavoitteenamme on sytytellä uusia valoja, ei sammutella loppuja.

18.12.2019

Hallitukselta järkevä al-Hol -linjaus

13.12.2019

Sote-asioissa mennään eikä meinata

12.12.2019

Ensi vuoden talousarviossa Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia

5.12.2019

Oi kallis Suomenmaa

2.12.2019

Nopeampia toimia haaskan pitoon

29.11.2019

Yhdenvertaisuutta sinkuille – aloitetaan työasuntovähennyksestä

25.11.2019

Pienet työeläkkeet – Keskusta kiirehtii sovittua selvitystä

20.11.2019

Lapsen etu ensin

15.11.2019

Syntyvyyden laskun ”säästöt” lapsilisien korotuksiin

13.11.2019

Toiveena sote-lait vuoden päästä eduskuntaan

8.11.2019

Pohdittavaa sotu-pöytään

6.11.2019

Ajassa elävä kansanvalta

25.10.2019

Kirjallinen kysymys haaskakuvauksesta

25.10.2019

Pienimpiä eläkkeitä korotetaan - eläkeläisköyhyys vaatii lisätoimia

18.10.2019

Tuo meidän yhteinen Kela

11.10.2019

Mielen järkkymiseen nopeammin apua

9.10.2019

Vaadin SDP:n Paateroa selventämään kevytkuntapuheitaan

9.10.2019

Varaudu vanhuuteen

4.10.2019

Sote-blogit käynnistyvät – Henkilöstömitoitus ei yksin ratkaise

4.10.2019

Halolan korkeatasoinen tutkimusnavetta säilytettävä

3.10.2019

Kirjallinen kysymys marjanpoiminnasta

27.9.2019

Nyt on soten, ei kuntaliitosten aika

23.9.2019

Budjetin iso kuva luo luottamusta

18.9.2019

Vihdoin rahoitusta Puhoksen liittymään

12.9.2019

Porvoo-Kouvola -linjaus on paras Itäradalle

7.9.2019

Kannatan Antti Kaikkosta puheenjohtajaksi

7.8.2019

Vaalikaudet eivät ole veljiä keskenään

5.8.2019

Kaikkonen Keskustan johtoon

29.6.2019

Keski-Karjala tarvitsee vahvoja tukitoimia

29.6.2019

Pitkä kuuma kesä

20.6.2019

Hallituksen lisätalousarviosta

18.6.2019

Tiedote: Hallitukselta hyvä startti – Joensuun ratapihalle rahoitus

13.6.2019

Tiedote: Vehviläistä esitetään valiokunnan puheenjohtajaksi

15.5.2019

Yllättäen Säätytalolla

27.3.2019

Keinoja maaseudun elinvoimaan

Maaseudulla asumisen kustannukset ovat korkeat ja maatalouden kannattavuus heikko. Mitä teemme?

26.3.2019

Antti Rinne tyrmäsi jo itäradan?

Maanantain 25.3. Karjalaisessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottaa kantaa raideasioihin. Haastattelu on kylmää vettä Pohjois-Karjalalle.

26.3.2019

Saarikko ja Vehviläinen erikoissairaanhoidon työnjaosta: Lisää valtaa ja vastuuta alueille työnjaon toteuttamiseen ja palvelujen turvaamiseen

Vaativimpien leikkausten keskittäminen ja päivystystoiminnan välinen yhteys on aiheuttanut vakavaa huolta eri puolilla Suomea.

19.3.2019

Naisvaltaisille aloille arvostusta

Tiistaina vietetään Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Kansainvälisesti Suomi onkin sukupuolten välisessä tasa-arvossa yksi kärkimaista.

12.3.2019

Maakuntapohja on paras Pohjois-Karjalalle

Maakunta-sote-uudistuksen kaatumisen myötä on syytä huomata, että perustuslakivaliokunnan antamat moitteet eivät kohdistuneet maakuntiin järjestäjänä, maakuntien määrään tai maakuntien moniin tehtäviin.

15.2.2019

Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen

Tällä viikolla julkistettiin ennakkotietoja kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Kuntatalous heikentyi viime vuonna selvästi, kun vertailukohteena on edeltävä vuosi 2017, joka oli kuntien talouden kannalta ennätyksellisen hyvä.

12.2.2019

Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön

Valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat selvitysraporttinsa Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 12.2.2019.

8.2.2019

Vastikkeeton perustulo on utopiaa

On hienoa, että on käynnistynyt monipuolinen keskustelu sosiaaliturvasta, perusturvasta ja perustulosta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on niin monimutkainen, että sitä ei voi uudistaa hetkessä eikä yhdellä tempulla.

7.2.2019

Kunnilla on iso rooli vanhustenhoidossa

Kunnat vastaavat Suomessa monista peruspalveluistamme. Viime viikkojen vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on käyty paljon läpi yksityisten hoitokotien tilannetta sekä valtion ja kuntien vastuuta asiassa.

6.2.2019

Lisää henkilöstöä vanhusten hoitoon

Keskustelussa vanhusten hoidosta huomio on laitettava haavoittuvimmassa asemassa oleviin vanhuksiin. Heihin, jotka eivät itse pysty omia oikeuksiaan peräämään.

29.1.2019

Demokratian kunnianpalautus

On tärkeää, että kuntalaisten aktiivisuutta arvostetaan ja heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.

28.1.2019

Alueellistamisesta monipaikkaiseen työhön

Karjalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin 27.1. alueellistamista ja esitettiin mielipiteitä, joiden johdosta muutama kommentti.

22.1.2019

Vehviläinen pyytää ministeriöiltä arviota työtehtävien alueellistamisesta

Julkisen hallinnon kehittämisestä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pyytää ministeriöiltä hallinnonaloittain arviota niistä työtehtävistä, joita voitaisiin tulevalla vuosikymmenellä tehdä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vehviläinen puhui tiistaina valtiovarainministeriön järjestämässä alueellistamisseminaarissa Lahdessa.

8.12.2018

Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle

Annan vielä neljä hallituksen esitystä ja yhden koko hallituksen selonteon eduskunnalle. Näillä näkymin ensi torstaina kyselytunnin jälkeen eduskunnassa on lähetekeskustelu kaikista esityksistäni.

17.11.2018

Liian pitkään kotona?

Ikäihmisten ja vanhusten turvallinen asuminen vaatii uutta ajattelua. Olemme toimineet liian hitaasti erilaisten yhteisöllisten asumismuotojen kehittämiseksi.

16.11.2018

Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?

Kunnat ja kuntayhtymät omistavat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Tästä omaisuudesta huolehtiminen on veronmaksajien omaisuudesta huolehtimista ja kunnan tärkeä velvollisuus.

8.11.2018

Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy

On välttämätöntä, että valtionosuusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan aika ajoin. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi.