Demokratiasta on huolehdittava
Viimeistään loppiaisen tapahtumat Capitol-kukkulalla Yhdysvaltojen pääkaupungissa sai monet miettimään, että onko länsimainen demokratia turvassa ja että onko avautumassa jokin uusi lehti maailmanhistoriassa. Miten on mahdollista, että juuri yhden maailman pitkäikäisimmän demokratian pyhätössä voi käydä näin? Käyttipä tapahtumista termiä mellakka, kahakka tai terrorismi, on päivänselvää, että tapahtumia ei voi hyväksyä millään perusteilla. Yhtä selvää on, että kysymyksiä ja hämmennystä riittää vielä pitkäksi aikaa.
Minulta on viime päivinä kysytty, että voisiko Suomessa tai muualla Euroopan alueella tapahtua samoin. Asettelisin kysymyksen niin, että mitä voimme tehdä tällaisten tapahtumien ennaltaehkäisemiseksi. Suomessa tasa-arvo, tasokas koulutus, sivistys ja hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet kaikille ovat olleet yhteiskuntarauhamme perusta. Uskon niiden voimaan jatkossakin.
Haasteemme on siinä, miten jokainen Suomessa asuva voi kokea äänensä kuulluksi ja miten pystymme kehittämään demokraattista järjestelmäämme vastaamaan ihmisten odotuksia entistä paremmin. Kokemus ulos jäämisestä katkeroittaa ja altistaa tielle, jonka päässä voi olla arvaamaton fanaattisuus. Tätä uhkaa on nähtävissä useissa maissa.
Elämme toisistamme riippuvaisessa maailmassa, jossa tuhansien kilometrien päässä tapahtuvat ilmiöt vaikuttavat myös meihin. Hyvä hallinto, oikeusvaltioperiaatteiden ja ihmisoikeuksien noudattaminen, mahdollisuudet koulutukseen ja kohtuulliseen toimeentuloon ovat niitä lääkkeitä, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa, radikalisaatiota ja terrorismia sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Näitä asioita Suomi on pitkään ajanut myös ulkopolitiikassa ja kansainvälisillä foorumeilla.
Yksi Suomen vahvuus tässä kärjistysten ajassa on monipuoluejärjestelmä. Se vaimentaa sellaista kansan kahtiajakautumista, mikä on nähtävissä etenkin kaksipuoluemaissa. Monipuoluejärjestelmässä esiin tulee näkemysten kirjo ja yhteistyökyky puolueiden välillä on välttämätöntä.
Demokratiaa ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Sen toimintaedellytykset on turvattava arvojemme mukaisesti. Kyberturvallisuudesta on tullut yksi tärkeimmistä demokratian suojakilvistä. Vaikka suojatoimet ovatkin teknisiä, kyberturvallisuudessa on ennen kaikkea kysymys demokraattisten yhteiskuntien puolustamisesta. Eduskunta joutui kyberhyökkäyksen kohteeksi viime syksynä. Se oli hyökkäys suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaamme kohtaan.
Viime aikoina kyberiskuja on paljastunut moniin muihinkin kohteisiin Suomessa. Maailmalla on koronapandemian aikana kyberiskujen kohteeksi joutunut mm. sairaaloita, Euroopan lääkevirasto ja muita kriittisiä toimijoita. Verkkomaailma ei tunne valtioiden rajoja ja kyberturvallisuuden edelleen parantamiseksi pitääkin löytyä globaaleja ratkaisuja. Aikaa ei ole hukattavaksi.
Koronaviruspandemian
aikana on puhuttu infodemiasta eli informaatiopandemiasta. Maailman
terveysjärjestö WHO:n mukaan valeuutiset leviävät nopeammin kuin virus itse.
Koronaviruksesta on liikkeellä paljon väärää tietoa, esimerkiksi viruksen tartuntatavoista,
vähenevistä lääkintätarvikkeista ja rokotteen aiheuttamista jälkiseurauksista.
Väärän tiedon leviäminen heikentää viruksen vastaisten toimien tehoa ja sillä
pyritään haavoittamaan eri ryhmiä ja toimijoita. Disinformaatiota on aina
levitetty, mutta verkossa se levää nopeammin kuin koskaan. Kriittisestä
lukutaidosta onkin tullut yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista ja demokratian
kulmakivistä.
Entä miten säännellä verkkoviestintää niin, että se ei rajoita sananvapauden
vastuullista toteutumista? Siinä on haastava, mutta välttämätön pulma
globaalisti ratkaistavaksi.
Eduskunta toimii kaikissa oloissa
Hyvin sanottu!
Sitran onkin herätettävä keskustelua
Vanhustenpäivän juhlapuhe 4.10.2020
Oikeusvaltiota vaalittava
Lakisumaa purkamaan
Huoltovarmuuskeskus ja suojamaskit
Valtio ei voi jättää kuntia yksin
Turvallisuuden tunne ja luottamus
Keskusta tekee työtä itäradan puolesta
Maaseudun ja kaupungin liitto
Henkilöstömitoitus tulee tarpeeseen
Minne haluat Keskusta?
Hallitukselta järkevä al-Hol -linjaus
Sote-asioissa mennään eikä meinata
Oi kallis Suomenmaa
Nopeampia toimia haaskan pitoon
Lapsen etu ensin
Toiveena sote-lait vuoden päästä eduskuntaan
Pohdittavaa sotu-pöytään
Ajassa elävä kansanvalta
Kirjallinen kysymys haaskakuvauksesta
Tuo meidän yhteinen Kela
Mielen järkkymiseen nopeammin apua
Varaudu vanhuuteen
Kirjallinen kysymys marjanpoiminnasta
Nyt on soten, ei kuntaliitosten aika
Budjetin iso kuva luo luottamusta
Vihdoin rahoitusta Puhoksen liittymään
Kaikkonen Keskustan johtoon
Pitkä kuuma kesä
Hallituksen lisätalousarviosta
Yllättäen Säätytalolla
Keinoja maaseudun elinvoimaan
Maaseudulla asumisen kustannukset ovat korkeat ja maatalouden kannattavuus heikko. Mitä teemme?
Antti Rinne tyrmäsi jo itäradan?
Maanantain 25.3. Karjalaisessa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ottaa kantaa raideasioihin. Haastattelu on kylmää vettä Pohjois-Karjalalle.
Saarikko ja Vehviläinen erikoissairaanhoidon työnjaosta: Lisää valtaa ja vastuuta alueille työnjaon toteuttamiseen ja palvelujen turvaamiseen
Vaativimpien leikkausten keskittäminen ja päivystystoiminnan välinen yhteys on aiheuttanut vakavaa huolta eri puolilla Suomea.
Naisvaltaisille aloille arvostusta
Tiistaina vietetään Minna Canthin päivää ja tasa-arvon päivää. Kansainvälisesti Suomi onkin sukupuolten välisessä tasa-arvossa yksi kärkimaista.
Maakuntapohja on paras Pohjois-Karjalalle
Maakunta-sote-uudistuksen kaatumisen myötä on syytä huomata, että perustuslakivaliokunnan antamat moitteet eivät kohdistuneet maakuntiin järjestäjänä, maakuntien määrään tai maakuntien moniin tehtäviin.
Sote-uudistus auttaisi kuntatalouteen
Tällä viikolla julkistettiin ennakkotietoja kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä. Kuntatalous heikentyi viime vuonna selvästi, kun vertailukohteena on edeltävä vuosi 2017, joka oli kuntien talouden kannalta ennätyksellisen hyvä.
Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvityshanke Alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön
Valtiosihteeri, työelämäprofessori Anna-Kaisa Ikonen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat selvitysraporttinsa Valtio alueiden, alueet valtion voimavarana – alueellistamisesta paikkariippumattomaan työhön kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 12.2.2019.
Vastikkeeton perustulo on utopiaa
On hienoa, että on käynnistynyt monipuolinen keskustelu sosiaaliturvasta, perusturvasta ja perustulosta. Sosiaaliturvajärjestelmämme on niin monimutkainen, että sitä ei voi uudistaa hetkessä eikä yhdellä tempulla.
Kunnilla on iso rooli vanhustenhoidossa
Kunnat vastaavat Suomessa monista peruspalveluistamme. Viime viikkojen vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa on käyty paljon läpi yksityisten hoitokotien tilannetta sekä valtion ja kuntien vastuuta asiassa.
Lisää henkilöstöä vanhusten hoitoon
Keskustelussa vanhusten hoidosta huomio on laitettava haavoittuvimmassa asemassa oleviin vanhuksiin. Heihin, jotka eivät itse pysty omia oikeuksiaan peräämään.
Demokratian kunnianpalautus
On tärkeää, että kuntalaisten aktiivisuutta arvostetaan ja heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.
Alueellistamisesta monipaikkaiseen työhön
Karjalaisen pääkirjoituksessa käsiteltiin 27.1. alueellistamista ja esitettiin mielipiteitä, joiden johdosta muutama kommentti.
Vehviläinen pyytää ministeriöiltä arviota työtehtävien alueellistamisesta
Julkisen hallinnon kehittämisestä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pyytää ministeriöiltä hallinnonaloittain arviota niistä työtehtävistä, joita voitaisiin tulevalla vuosikymmenellä tehdä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vehviläinen puhui tiistaina valtiovarainministeriön järjestämässä alueellistamisseminaarissa Lahdessa.
Annoin tämän kauden viimeiset esitykseni eduskunnalle
Annan vielä neljä hallituksen esitystä ja yhden koko hallituksen selonteon eduskunnalle. Näillä näkymin ensi torstaina kyselytunnin jälkeen eduskunnassa on lähetekeskustelu kaikista esityksistäni.
Liian pitkään kotona?
Ikäihmisten ja vanhusten turvallinen asuminen vaatii uutta ajattelua. Olemme toimineet liian hitaasti erilaisten yhteisöllisten asumismuotojen kehittämiseksi.
Näkökulmia kuntien kiinteistöihin: Omistaa vai vuokrata? Yhdessä vai erikseen?
Kunnat ja kuntayhtymät omistavat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Tästä omaisuudesta huolehtiminen on veronmaksajien omaisuudesta huolehtimista ja kunnan tärkeä velvollisuus.
Esiselvitys kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta käynnistyy
On välttämätöntä, että valtionosuusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan aika ajoin. Valtiovarainministeriö on käynnistämässä esiselvityksen valtionosuusjärjestelmän kehittämiseksi.