Kolumni Valtiovarainministeriö 29.1.2019

On tärkeää, että kuntalaisten aktiivisuutta arvostetaan ja heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.

Joulukuussa tuli kuluneeksi sata vuotta ensimmäisistä yleisistä ja yhtäläisistä kunnallisvaaleista. Sisällissodasta toipuvalle Suomelle ensimmäiset vaalit olivat tärkeä eheytymisen askel.

Kansanvaltaisuuteen perustuvalla paikallishallinnolla on ollut läpi vuosikymmenten yhteiskuntaamme vakauttava rooli ja tehtävä. Tämä on syytä huomata, kun näemme, millaisissa vaikeuksissa monet perinteisesti arvostetut länsimaiset valtiot ovat.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että demokratia on sama asia kuin kansanvalta ja oikeus äänestää. Demokratia on kuitenkin enemmän. Tulevaisuuden kunnassa kansalaisten osallisuus on yksi merkittävimmistä voimavaroista. Sellainen kunta menestyy, jossa ihmisten omaa aktiivisuutta arvostetaan. Ajatus, että kunnan toiminta ja päätöksenteko olisi pelkästään luottamushenkilöiden ja työntekijöiden asia, ei luo tulevaisuutta.

Kunta voi olla vahva, jos sen demokratia on vahvaa. Demokratialla tarkoitan sekä edustuksellista demokratiaa, käyttäjädemokratiaa että ihmisten osallisuutta laajassa mielessä.

Asukkaiden osallisuus ja käyttäjädemokratia voi näkyä esimerkiksi asiakasraateina sekä vammais- ja vanhusneuvoston tai nuorisovaltuuston aktiivisena toimintana. Suomi myös monipaikkaistuu vauhdilla. Kunnan toiminta vaikuttaa yhä enemmän kansalaisiin, joiden elämä, työ tai perhesuhteet sitoutuvat useampaan kuntaan.

Kunta ei ole vain palveluiden tuottaja

Suurin uhka kohdistuu kuitenkin perinteiseen edustukselliseen demokratiaan. Suomessa kuntavaaleissa äänestää noin 60 prosenttia äänioikeutetuista, kun esimerkiksi Ruotsissa viime syyskuun vaaleissa äänestysprosentti oli yli 84 prosenttia.

Kaikki ei ole myöskään kunnossa, jos kunnallisvaaleihin ei saada ehdokkaita ja kiinnostus luottamustehtäviä kohtaan jää vähäiseksi. Viime vaaleissa ehdokkaiden lukumäärä pieneni lähes 10 prosenttia. Kuntaliiton Arttu-tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista ei koe kiinnostusta kunnallisia luottamustehtäviä kohtaan.

Kunta ei voi olla vain viranomainen ja palveluiden tuottaja. Kunnan on palattava juurilleen ja oltava ihmisten yhteisö, jossa yhteiset asiat kiinnostavat.

Työelämän tulisi tukea osallistumista päätöksentekoon

Kunnallisen päätöksenteon kunnianpalautus ei tapahdu itsestään. Tarvitaan jokaisen kunnan omia toimia demokratian vahvistamiseksi. Hyvän perustan työlle antaa uusi kuntalaki. Myös kansallisesti voimme toimia yhdessä paikallisdemokratian hyväksi. Kriittisen kuntapuheen rinnalle tarvitsemme myönteisiä esimerkkejä kunnista, joissa osallisuus ja käyttäjädemokratia toimivat kuntalaisten ja koko kunnan parhaaksi.

On myös tärkeää, että kunnallista päätöksentekoa arvostetaan. Erityisen tärkeää on, että suomalainen työelämä arvostaa, mahdollistaa ja tukee osallistumista päätöksentekoon. Kunnanvaltuustojen tulisi olla mahdollisimman pitkälle kuntalaistensa näköisiä, eli edustettuina tulisi olla niin nuoria aikuisia, työssä käyviä kuin jo työelämän jättäneitä.

29.1.2019