Korona rajoitti myös menneenä vuonna eduskunnan työtä. Rajoitukset työssämme vaihtelivat koronatilanteen aaltoilun tahdissa. 

Valtiopäivätoimintaa koskevat säädökset, kuten perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys, eivät ota huomioon eduskunnan tämän tyyppisiä  poikkeustilanteita. 

Pystyimme kuitenkin turvaamaan eduskunnan toimintakyvyn muun muassa etätyöllä ja terveysturvallisuutta lisäämällä. Työjärjestystä saimme muutettua siten, että se mahdollisti valiokuntien etätyön keväällä ja nyt myöhemminkin valiokuntien mahdollisuuden kuulla asiantuntijoita etänä. 

Tärkeä turva niin eduskunnalle kuin koko yhteiskunnalle on ollut rokotusten  eteneminen. 

Edustajista on tähän mennessä sairastunut koronaan kymmenen henkilöä, heistä viisi joulukuussa. Jatkotartunnoilta olemme toistaiseksi välttyneet.

Korona on latistanut eduskunnan yhteisöllisyyttä. Edustajat ovat olleet paljon eduskuntatalolta poissa etätöissä tai ollessaan talossa välttäneet maski kasvoilla muiden edustajien kanssa juttelua ja sosiaalista toimintaa. Vieraat ja sidosryhmät eivät ole päässeet eduskuntaan, toimittajiakin on ollut rajoistusten vuoksi harvakseltaan paikalla. 

Koronasta huolimatta lainsäädäntötyötä on ollut runsaasti. Hallituksen esityksiä annettiin kuluneena vuonna yhteensä 235 ja selontekoja 12. Koronaliitännäisiä lakeja ja asetuksia oli eduskunnan käsittelyssä noin 50.

Isoina ja paljon keskustelua herättäneinä asioina nostan esille kaksi: laajan sote-uudistuksen hyväksymisen kesäkuun lopulla sekä toukokuussa käydyn neljän päivän maratonkeskustelun EU:n elpymispaketista eli niin sanotun omat varat -päätöksen. Elokuussa eduskunta kokoontui antamaan valtuudet poikkeukselliselle evakuoimisoperaatiolle Afganistanista. 

Suuren salin hyvin poikkeuksellinen asia oli Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin erottaminen kesäkuun lopulla. 

Eduskunta on ollut mukana Yleisradion käynnistämässä hyvää puhekulttuuria edistävässä Hyvin sanottu -hankkeessa. Pidän tärkeänä, että edustajat sitoutuvat muita kunnioittavaan ja hyvään puhetapaan.

Valitettavasti kaikki edustajat eivät halua noudattaa perustuslain 31 pykälän säädöstä siitä,  että ”kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä”. 

Minulle tulee kielteistä kansalaispalautetta erityisesti edustaja Turtiaisen some-käyttäytymisestä ja osasta hänen puheenvuoroistaan täysistunnoissa. 

Totean, että suuressa salissa pidettyihin sopimattomiin puheenvuoroihin voi puhemies ja eduskunta puuttua perustuslain 31 pykälän mukaan huomautuksella, varoituksella tai enimmillään kahdeksi viikoksi erottamisella. 

Asiattomaan some-käytökseen perustuslaki ei anna eduskunnalle juridisia välineitä puuttua. Olen tätä asiaa selvittänyt eduskunnan virkajohdon kanssa. Somessa edustajaa koskee sama lainsäädäntö (rikoslaki) kuin kaikkia kansalaisia. 

Kansanedustajan on osattava käyttäytyä arvokkaasti ja asiallisesti kaikilla foorumeilla, myös somessa. Tässä vastuu on yksiselitteisesti jokaisella edustajalla itsellään. 

Eduskunnassa on ollut kuluneen vaalikauden aikana käynnissä uudistustyö koskien muun muassa edustajien työskentelyä ja tukipalveluita, valiokuntatyötä ja eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistyötä. Kolmen alatyöryhmän työn tulokset luovutetaan helmikuussa puhemiesneuvostolle. 

Helmikuu 1. päivänä käynnistyvät tämän vaalikauden viimeiset valtiopäivät ja edustajilla alkaa loppurutistus edustajan työssään. Vaalikauden viimeinen vuosi on aina kiireisin ja työntäyteisin. 

Toivotan kaikille kansanedustajille, henkilöstölle, eduskunnan sidosryhmille sekä median edustajille voimia ja valoa vuoteen 2022!