Karjalaisen 19.6. pääkirjoitus hallituksen lisätalousarvioesityksestä vaatii muutaman kommentin. Kirjoituksen mukaan lisätalousarvio oli yllätyksetön ja infrarahat valuivat enimmäkseen etelään ja länteen.

Useissa lisätalousarvioiden valmistelussa mukana olleena totean, että tämä on liikennehankkeiden osalta erittäin merkittävä. Myös Itä-Suomi on lisätalousarviossa hyvin edustettuna. Joensuun ratapihan 77 miljoonan euron rahoitus on käsitykseni mukaan kautta aikojen suurin yksittäinen infrapanostus Pohjois-Karjalaan.

Iisalmi-Ylivieskan radan sähköistykseen, Iisalmen kolmioraiteen rakentamiseen ja Siilinjärvi-Ruokosuon radan sähköistykseen osoitetaan 55 miljoonaa euroa.

Itä-Suomen kannalta on merkittävää, että Kouvola-Kotka/Haminan -radan parantamiseen tulee 98 miljoonaa euroa. Itä-Suomen kuljetusten kannalta on tärkeää, että Kotka/Haminan sataman raideyhteydet ovat kunnossa.

Pääkirjoituksessa todetaan Joensuun ratapihan rahoituksesta, että ”Valtio ei nyt kuitenkaan ole pannut peliin koko osuuttaan. Lisärahaa tarvitaan välttämättä, jotta koko aseman seudun kehittäminen ei uudestaan keskeydy.”

On todettava, että lisätalousarviossa ei olisi voitu myöntää tälle vuodelle 77 miljoonan euron rahoitusta, koska ratapihan rakentaminen kestää noin kolme vuotta. Tämän vuoksi lisätalousarviossa on varattu valtuutta 77 miljoonaan. Valtuuden myöntäminen on budjettiteknisesti sitova menettely. En näe katetta pääkirjoituksen ajatukselle siitä, että hanke olisi vaarassa keskeytyä.

Pääkirjoituksessa kannettiin aiheellisesti huolta Varkaudentien peruskorjaamisesta. Ongelmana Varkaudentien parantamisessa esimerkiksi Karvion sillan osalta on, että siitä ei ole olemassa tiesuunnitelmaa. Ilman suunnitelmaa ei korjaukseen voi myöntää rahoitusta.

Tällä viikolla käynnistettiin valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Se on erittäin tärkeä maakuntamme kannalta. Esimerkiksi Ilomantsin radan peruskorjaus tulisi saada suunnitelmaan sisään.

Kirjoitus on julkaistu Karjalainen -lehdessä 20.6.2019

20.6.2019