Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen sitovasta 0,7 henkilöstömitoituksesta vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon. Muutos tehdään vanhuspalvelulakiin.

Tulevaisuudessa kymmentä hoidettavaa kohden on oltava vähintään seitsemän hoitajaa. Ympärivuorokautisella hoidolla tarkoitetaan joko tehostettua palveluasumista tai vanhusten laitoshoitoa.

Kannatan vahvasti esitystä. Vuodesta 2001 lähtien henkilöstön riittävyyttä on pyritty turvaamaan sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteisillä laatusuosituksilla. Suositukset eivät ole kuitenkaan taanneet riittävästi hoitavaa henkilöstöä vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon.

Hoidossa olevien vanhusten ja heidän läheistensä palaute sekä viranomaisvalvonta ovat nostaneet vakavat puutteet esille. Ongelmat ovat liittyneet liian vähäiseen henkilöstöön, henkilöstön ammattitaitoon ja osaamiseen, lääkehoidon puutteisiin ja tukipalveluiden riittämättömyyteen.

Millainen on nykytilanne henkilöstön määrän suhteen? THL:n valtakunnallinen kattava seuranta on vuodelta 2018. Sen mukaan alle 0,5 henkilöstömitoitus eli vähemmän kuin viisi hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti oli viidessä prosentissa kaikista pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Enemmän kuin seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti eli 0,7 tai sen yli oli 22 prosentissa hoitokodeissa. Yli 70 prosentissa hoitokodeissa hoitajamitoitus oli välillä 0,5-0,69. 

Edellä kerrotut luvut kertovat, että suurimmassa osassa hoitokodeissa ei noudateta suositusta ja että vanhusten oikeus hyvään hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun on vaarantunut. Ympärivuorokautinen hoito on elämän loppuvaiheen hoitoa. Hoidossa olevista 95 prosentilla on muistisairaus tai muistioireita. Voi sanoa, että nämä hoitokotien asukkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lähimmäisiämme.

Entä mitä ammattiryhmiä lasketaan mukaan uudistettavaan sitovaan hoitajamitoitukseen? Hallituksen esitys pohjautuu välittömän hoitotyön ja välillisen työn määrittelyihin. Välittömään hoitotyöhön osallistuvia työntekijöitä olisivat muun muassa sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, hoiva-avustajat, fysio- ja toimintaterapeutit, hoitoapulaiset ja kuntoutuksen ohjaajat.  Välillisiä tehtäviä, joita ei lasketa hoitajamitoitukseen mukaan ovat siivous, ruuan valmistus, pyykkihuolto ja kiinteistönhoito.

On arvioitu, että sitova henkilöstömitoitus vaatii noin 4 400 lisätyöntekijää. Erityisesti tarvitaan lisää lähihoitajia, mutta myös sairaanhoitajia ja hoiva-avustajia.

Henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta sitova henkilöstömitoitus on tervetullut. Myös osaavan työvoiman saatavuudelle lähivuosina ja pidemmällä tähtäimellä lakimuutoksella on myönteinen vaikutus.

Sitova henkilöstömitoitus tulee voimaan 1. elokuuta 2020, mutta täydellä painollaan siirtymäajan 1.4.2023 jälkeen. Siirtymäaikaa hallitus perustelee lisähenkilöstön saatavuuden varmistamisella ja rahoituksen turvaamisella. Uudistuksen vuotuiset kustannukset tulevat olemaan 238,6 miljoonaa euroa. Hoitajamitoitus on tärkeä uudistus. Vanhustenpalveluissa on kuitenkin myös paljon muuta tehtävää ja parannettavaa. Erityisesti kotihoito, omais- ja perhehoito vaativat lisätoimia.


Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.

7.2.2020