Osallistuin äskettäin kirkkokuntani liturgiaan Joensuun Pyhän Nikolauksen kirkossa. Palveluksen lopulla seurakuntamme pappi kuvaili papin tehtävää sanoin ”johtaa ja palvella”. Ei yläpuolella seurakuntalaisten, vaan osana heitä.

Ajattelen saman tapaisesti eduskunnan puhemiehen tehtävästä. On kunnia saada kansanedustajana toimia puhemiehenä, mutta en ole siinä muita pidempänä enkä siksi, että juuri minun on tässä tehtävässä oltava. Egoistiset ajatukset kannattaa pitää syrjässä. 

Olen puhemiehen tehtävässä johtaakseni eduskunnan toimintaa ja palvellakseni minut määräaikaisesti tehtävään valinneita kansanedustajia. Toimintavaltani perustuu edustajien luottamukseen, perustuslakiin ja eduskunnan työjärjestykseen. 

Suomessa on vakiintunut käytäntö, että puhemieheksi valitaan toiseksi suurimman hallituspuolueen kansanedustaja. Pidän tärkeänä, että oppositiopuolueiden kansanedustajat kokevat minut tasapuolisena ja oikeudenmukaisena. Vaikka taustani on hallituspuolueessa, se ei saa vaikuttaa puhemiehen työhöni. 

Kansalaisille puhemiehen työ näkyy ennen kaikkea täysistuntojen johtamisena. Se ei ole aina ihan helppoa.

Varsinkin niin sanotuissa debateissa on aina pettyneitä edustajia, jotka kokevat etteivät saaneet puheenvuoroa ollenkaan tai oikeaan aikaan. Mikäli viesti minulle asti tulee, perustelen edustajalle toimintaani ja muistutan, että aina tulee uusia mahdollisuuksia, ei pidä jäädä yhteen tilanteeseen kiinni. 

Puheenvuoroja jakaessani yritän olla looginen. Debattien alussa puheenvuoroja saavat erityisesti ryhmäpuhujat, puolueiden ja ryhmien johtajat ja käsittelyssä olevan asian vastuuvaliokuntien jäsenet.

Televisioiduista kyselytunneista tulee viikottain kansalaispalautetta. Suurin osa palautteesta koskee sitä, miksi joku edustaja ei ole päässyt ääneen tai miksi salista kuuluu jatkuvaa mölyä. 

Tulee myös vaatimuksia siitä, että miksi ministerit eivät vastaa kysymyksiin ja miksi edustajat kysyvät perä jälkeen samaa kysymystä. Muistutan kuitenkin, että puhemiehen tehtävä ei ole ministereiden eikä edustajien puheenvuorojen sisällön arviointi. 

Puhemies voi puuttua puheenvuoron sisältöön silloin, kun puheenvuorossa on elementtejä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain vaatimuksien kanssa edustajan vakaasta ja arvokkaasta käytöksestä ja toisen henkilön loukkaamattomuudesta. En voi sanoa: ”Ministeri Möttönen, ette vastanneet kysymykseen, otetaanpa uudestaan!”

Kolumni Savon Sanomat ja Karjalainen 17.11.2021