Arvoisa puheenjohtaja, hyvät yrittäjät ja juhlaväki,

Minulla on ilo olla mukana täällä lapsuuteni maakunnan yrittäjien 90-vuotisjuhlassa. Yhteyteni Savoon ovat edelleen vahvat; äitini asuu tuossa vieressä Iisalmen Soinlahdessa ja veljeni Leppävirralla. Itsehän olen sieltä Kotalahdesta Leppävirran ja Suonenjoen rajamaastosta lähtöisin.

Yhteyttäni tänne on viime vuosina luonnollisesti vahvistanut se, että vuodesta 2015 lähtien Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat olleet samaa vaalipiiriä. Olen saanut tehdä tärkeää yhteistyötä savolaisten ihmisten ja sidosryhmien kanssa kahden vaalikauden ajan. Teille yrittäjille haluan sanoa, että tänään juhliva oma järjestönne, Savon Yrittäjät, on ollut ja on yksi aktiivisimmista vaikuttajista kansanedustajiin päin Savo-Karjalan vaalipiirissä.

Mieluista minulle oli tulla tänne Vieremälle – Niskasten ja Vidgrenien valtakuntaan. Olipa kyse sitten urheilusta tai yrittämisestä, tiedämme, että vain kova työ, sinnikkyys ja usko omiin kykyihin tuo tulosta. Aina välillä on vastoinkäymisiä ja yllättäviä olosuhteita, mutta ratkaisukyky ja tilanteiden haltuunotto vievät aina eteenpäin. 

Vielä viime vuonna moni meistä ajatteli, että kunhan nyt päästään tästä koronasta, voimme keskittyä Suomessakin yrittäjyyden vahvistamiseen, koko Suomen kehittämiseen ja julkisen talouden kuntoon laittamiseen. Olimme toiveikkaita; korona ei ollutkaan rapauttanut Suomen taloutta niin pahoin kuin aluksi pelkäsimme ja talouden ja työllisyyden isot tunnusluvut olivat kohtalaiset.

Tiedostamme, että korona on ollut tietyille toimialoille, kuten matkailu- ja ravitsemusalalle vaikea. Erityisesti kärsivien toimialojen taloudellisia menetyksiä onkin pyritty helpottamaan valtion tukitoimin.

Kohonneet energia- ja kuljetuskustannukset sekä raaka-aineiden ja komponenttien saatavuusongelmat ovat menneen talven aikana kurittaneet yrityksiä. Valtiovaltaan on kohdistunut paljon odotuksia erityisesti polttoaineiden hintojen vuoksi. Meillä on nyt Putinin hinnat.

Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat nostaneet aiheellisesti huomion kohteeksi omavaraisuuden ja huoltovarmuuden. Kotimainen ruoka ja yhä suurempi omavaraisuus energiantuotannossa on nyt nostettu aiheellisesti kansakunnan elintärkeiksi kysymyksiksi.

Seurasimme jo viime syksynä uutisvirtaa Valko-Venäjän rajoille tuoduista Eurooppaan pyrkivistä laittomista maahanmuuttajista, näimme Venäjän sijoittavan joukkoja yhä enemmän Ukrainan rajoille ja kuulimme Venäjän uhkaavat vaatimukset etupiirijaosta Euroopalle ja lännelle. Tilannetta pyrittiin rauhoittamaan diplomatian keinoin.

Venäjän hyökättyä aamuyöstä 24. helmikuuta Ukrainaan suomut tippuivat silmiltämme. Näimme ettei Venäjä ollut piitannut diplomatiasta, vaan se oli kuukausien ajan valmistellut hyökkäystä itsenäiseen valtioon, Ukrainaan.

Hyökkäys merkitsi Euroopan turvallisuusjärjestyksen perustavanlaatuista muutosta. Tämä merkitsi myös Suomessa poliittisen agendan muutosta: terveyden ja talouden rinnalle ja ohitse nousi kansakunnan turvallisuus.

Hyvät kuulijat,

Valtion tärkein tehtävä on turvata kansalaistensa turvallisuus. Itsenäisen maan keskeisimmät tunnusmerkit ovat itsemääräämisoikeus eli suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus.

Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen asema on ollut vakaa kylmän sodan jälkeen. Vuonna 1995 toteutettu EU-jäsenyys sitoi meidät aidosti länteen. Tuosta lähtien unioni on ollut meidän tärkein ulkopoliittinen viitekehys.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme olemme perustaneet kolmeen peruspilariin: koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus sekä sotilasliittoon kuulumattomuus.

Suomalaisten maanpuolustustahto on Euroopan korkeinta. Haluamme turvata kaikissa oloissa maamme vapauden. Kunnioitamme suuresti itsenäisyytemme puolesta kaatuneita, sotiemme veteraaneja, lottia ja koririntaman naisia. Ei ole arvokkaampaa yhteistä asiaa kuin vapaa isänmaa.

Nyt olemme tilanteessa, että meidän pitää arvioida perusteellisesti uudelleen Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen asema. Peruskysymys kuuluu, että tarvitsemmeko yhteistä vahvempaa suojaa, jota puolustusliitto Nato pystyisi  turvatakuiden muodossa meille antamaan?

Tämän kysymyksen äärellä olemme nyt eduskunnassa hallituksen annettua selonteon turvallisuudesta. Olemme valiokunnissa ryhtyneet sitä käsittelemään. Arvioin eduskunnan saavan työnsä valmiiksi toukokuun puolenvälin tienoilla. Selonteko ei ota suoraan kantaa Nato-jäsenyyteen, mutta rehellistä on sanoa, että se sitä kyllä pohjustaa.

Henkilökohtaisesti katson, että Suomen tulee lähitulevaisuudessa ilmaista Natolle halukkuutensa jäsenyydestä. Toivon, että myös naapurimaamme Ruotsi tekisi myönteisen Nato-linjauksen. Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon, Pohjoismaat muodostaisivat yhdessä Naton pohjoisen pilarin.

Hyvät kuulijat,

Elämme vakavia aikoja. Samalla kun suuri huomio keskittyy tekeillä olevaan kansalliseen turvallisuusratkaisuun, meidän on täällä Savossa kuten koko Suomessa, vahvistettava taloudellista toimeliaisuutta, huolehdittava osaavan työvoiman saamisesta ja panostettava koulutukseen sekä luotava sellaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa myös yksityissektorilla on tärkeä rooli.

Savon menestykselle liikenne- ja logistiikkaratkaisut ovat erityisen tärkeät. Valtatie viiden yhteysvälit Leppävirta-Kuopio sekä Siilinjärvi-Iisalmi tarvitsevat mahdollisimman nopeasti kunnostuksensa. On huomattava, että valtatie viisi ei ole tärkeä vain Savon elinkeinoelämälle ja asukkaille, vaan se on kansallinen valtaväylä läpi Suomen samalla tavalla kuin on nelostie lännempänä.

Alempiasteisen tiestön merkitys on tärkeää erityisesti maa- ja metsätalouden kannalta. Aina puu ja maito lähtevät kumipyörillä eteenpäin jalostettavaksi. Raidehankkeissa tulee panostaa Savon rataan ja viedä laajassa rintamassa eteenpäin nopeaa itärataa.

Savon Yrittäjiin kuuluu noin 3200 yritystä. Toimivia yrityksiä Savossa arvioidaan olevan noin 10 000. Tärkeitä toimialoja ovat metsäsektori, teollisuus, terveysteknologia ja palvelusektori.

Tärkeä huomio on, että Savon yrityskenttä on monipuolinen ja kattava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maakuntanne on vahvempi ottamaan vastaan nyt nähtyjen kriisien, koronan ja Venäjän hyökkäysodan, haittavaikutuksia vastaan.

Hyvä juhlaväki,

Omin näkemyksin ja käsin luomme tulevaisuutta maakuntiimme ja edistämme yrittäjyyttä. Tulevaisuus tarvitsee tekeviä ihmisiä ja toivoa. Mitä toivolla tarkoitan? Mielestäni toivo on aina mahdollisuuksia, mahdollisuuksia uuteen, mahdollisuuksia hyvään.

Yrittäjät ovat vastuullista ja isänmaallista väkeä. Ymmärrätte yhteiskunnan toiminnan logiikan, talouden ja työllisyyden vahvan yhteyden. Harvoin ajattelette vain itseänne. Sen sijaan kannatte huolta yrityksenne kannattavuudesta, kehittämisestä ja työntekijöistänne.

Yrittäjillä on vahva valtakunnallinen ääni: Suomen Yrittäjät. SY on nytkin ajoissa liikkeellä vaikuttaakseen tulevien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan. Jaan valtakunnallisen järjestönne huolen Suomen isoista haasteista tällä vuosikymmenellä.

Kansallisen turvallisuuden vahvistaminen, julkisen talouden velkaantumisen taittaminen ja vastaaminen Suomen ikääntymishaasteeseen ovat lähivuosien isoimmat kysymykset. Näihin asioihin tulee jokaisen puolueen pystyä osoittamaan selkeä parannusohjelmansa eduskuntavaalien lähestyessä. Suurin yksituumaisuus ollee saavutettavissa kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa.

Sen sijaan kysymykset Suomen talouspolitiikan linjasta ja ikääntymishaasteen selättämisestä jakavat jo enemmän puoluekenttää. Kuulun niihin, joiden mukaan Suomen talouden perusta on menestyvissä yrityksissä. Suomi voi menestyä, jos yrityksemme menestyvät.

Meidän on sinnikkäästi tavoiteltava kilpailukyvyn lisäämistä, ja yrittäjäystävällisyys ei saa jäädä sananhelinäksi. Muutamia nostoja SY:n konkreettisista tavoitteista lähivuosille:

Yritysten ja yrittäjien verotusta ei saa kiristää. Yrityksiä koskevaa byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa tulee karsia. Työpaikoilla on oltava reilu sopimisen vapaus. On huolehdittava pk-yritysten rahoituksen turvaamisesta. Työperäinen maahanmuutto tehdään sujuvammaksi ja helpommaksi.

Hyvät juhlavieraat,

Yrittäjän sielunelämää voi parhaiten tuntea vain toinen yrittäjä. Kokemukset, esimerkiksi vaikeuksista pankin kanssa tai yllätystilanteista työtekijän sairastumisesta, yhdistävät. Myös yhteiset ilonaiheet aiheet tunnetaan: miltä tuntuu, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä tai miltä tuntuu, kun työntekijät iloitsevat yrityksen menestyksestä.

Yrittäjä on aina juhlansa ansainnut. Niin myös tänään tänne kokoontuneet sadat yrittäjät eri puolilta Savoa.

Meillä voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, että kuka tai ketkä ovat Savon superyrittäjiä kautta aikojen. Ehkä yksi heistä voisi olla kauppias, kirjailija Minna Canth. Tiedämme häneltä säilyneen sitaatteja moniin tilanteisiin.

Tähän juhlailtaan sopinevat Minnan sanat: ”Ei ole hyvä tehdä liian paljon työtä. Täytyy myöskin laiskotella välistä, välistä huvitella.”

Näillä sanoin onnittelen 90-vuotiasta Savon Yrittäjät -järjestöä ja jo etukäteen tässä juhlassa yrittäjäpalkinnon saajia! Hyvää juhlailtaa teille jokaiselle!