Maaliskuun puolivälistä alkaen korona hallitsi niin eduskunnan kuin hallituksenkin työtä.  Epävarmuudesta ja muutoksesta tuli koronakeväässä jokapäiväisiä kumppaneita, joiden kanssa koko eduskunta oppi elämään.

Epävarmuus koski luonnollisesti myös hallitusta ja koko Suomea laajemminkin. Tietoa tuntemattoman viruksen käyttäytymisestä kertyi pikkuhiljaa, mutta epävarmankin tiedon varassa oli kyettävä tekemään mahdollisimman vaikuttavia ja oikea-aikaisia toimia. 

Yhteisenä nimittäjänä kaikelle koronaan liittyvälle päätöksenteolle on ollut nopeassa aikataulussa toimiminen ja aikataulujen ennustamattomuus. 

Lainsäädäntötyössä päätettiin keskittyä heti kriisin alkuvaiheessa koronaan liittyviin ja muihin välttämättömiin, kiireellisiin esityksiin. Tästä menettelytavasta hallituksella ja eduskunnalla on ollut hyvä yhteisymmärrys.

Tällä karsitullakin asialistalla päivät ovat olleet pitkiä eduskunnassa ja työtä on riittänyt.

Olemme saaneet vietyä hallituksen esitykset hyvin eteenpäin. Olemme niitä eduskunnassa tarvittaessa parantaneetkin ja pystyneet pitämään huolta eduskunnan toimintakyvystä kaikissa olosuhteissa.

Moni tärkeä, mutta ei välttämättömän kiireinen asia siirrettiin odottamaan syyskautta ja silloin toivottavasti koittavia normaaleja aikoja. Eteenpäin siirrettyjen asioiden joukossa on myös lukuisia kansalaisaloitteita. 

Näin koronakevään jälkeen uskallan sanoa, että eduskunta selvisi hyvin haastavasta keväästä. Korona pisti uusiksi paitsi ajatellun työsuunnitelman, myös totutut toimintatavat eduskunnassa. Edustajien määrän rajoittaminen istuntosalissa ja yleisölehtereiden loistaminen tyhjinä ovat olleet muutoksista näkyvimpiä. Eduskunnan omat etätyölinjaukset niin henkilökuntaa kuin edustajia koskien on ollut tärkeä osa eduskunnan toimintakyvyn turvaamista.

Eduskunnan päätöksentekokyky on varmistettava kaikissa olosuhteissa.  Tämän varmistamiseksi työjärjestykseen on esitetty koronaviruksesta johtuen väliaikaista muutosta, joka mahdollistaisi äänestämisen täysistunnossa etä-äänestyksinä ja valiokuntien mahdollisuuden kokoontua etäkokouksiin. Kynnys etä-äänestämiseen olisi korkea. Sitä ei tulla käyttämään normaaleissa oloissa. Eduskunnan päätöksenteon on jatkossakin perustuttava kasvokkaiseen ja fyysiseen kohtaamiseen eduskuntatalossa.

Varaudumme siis siihen, että edessämme voi olla uusi kriisi. Rauhallisena pysynyt tautitilanne antaa meille kuitenkin toivoa olojen normalisoitumisesta.

Puhemiehenä rohkenen toivoa, että syyskauden koittaessa voisimme palata eduskunnassa mahdollisimman kattavasti normaaleihin menettelytapoihin ja poliittiseen debattiin. Uskon että paluu normaaliin päiväjärjestykseen on yhteinen toiveemme.