Puhemiehen työ on normaaliaikana hyvin kansainvälistä. Korona-aika on tuonut tähän osallistumiseen ison muutoksen. Covid19 on merkinnyt suurta digiloikkaa kaikille parlamenttien puhemiehille, myös minulle.

Passiani en ole käyttänyt kertaakaan kesäkuun puhemieheksi valintani jälkeen. Normaalioloissa olisin jo vieraillut muutamia kertoja eri maiden parlamenteissa ja istunut kansainvälisissä konferensseissa kollegojen kanssa. Olisimme kätelleet, katsoneet toisiamme silmiin kahvi- ja teekuppien ylitse, keskustelleet ilman ruutuja ja kuulokkeita sekä sopineet seuraavasta tapaamisesta Suomessa tai jossain muualla.

Eduskunnan puhemies tapaa säännöllisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden puhemiesten kanssa sekä osallistuu Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin jäsenmaiden puhemiesten yhteisiin kokouksiin. Jälkimmäisen oli tarkoitus olla Helsingissä viime toukokuussa. Valmistelut oli tehty jo pitkälle, mutta korona päätti toisin. 

Tänä vuonna oli määrä pitää joka viides vuosi järjestettävä maailmanlaajuinen 179 IPU:n jäsenmaan puhemieskonferenssi Wienissä. Tämäkin järjestettiin verkossa ja lähes 200 maan edustajat eri aikavyöhykkeiltä olivat langoilla samaan aikaan. Pidin tässä suuressa virtuaalikokouksessa Suomen puheenvuoron, kuten myös maailman naispuhemiesten konferenssissa. 

Eduskunta tukee omalla toiminnallaan Suomen hallituksen keskeisiä ulkopoliittisia tavoitteita. Näitä ovat demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen, kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä arktinen yhteistyö. 

Kansanedustajien kansainvälisellä yhteistyöllä edistetään myös Suomen kaupallistaloudellisia intressejä ja kulttuurivientiä sekä luodaan myönteistä maakuvaa.

Kansainvälinen vuorovaikutus on vuosien saatossa kasvanut. Suomen parlamentaarinen ja poliittinen järjestelmä sekä Suomen erityisosaaminen eri aloilla kiinnostavat muiden maiden parlamentaarikkoja. Suomessa vierailee normaaliaikoina vuosittain lukuisia puhemies- ja parlamenttivaltuuskuntia eri puolilta maailmaa. 

Erityisinä mielenkiinnon kohteina ovat olleet mm. pohjoismainen hyvinvointimalli, eduskunnan rooli EU-päätöksenteossa, tulevaisuusvaliokunnan työ, naisten asema poliittisessa päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan itsehallintomalli. Nyt olemme oman lainsäädäntötyön turvaamiseksi joutuneet laittamaan Eduskuntatalon ovet säppiin vierailtamme. 

Pandemia on vaikuttanut ennakoimattomalla tavalla parlamentaariseen diplomatiaan ja kansainväliseen työhön. Silti monet kokoonpanot, kuten parlamentaariset valtuuskunnat, ovat onnistuneet jatkamaan työtä lähes entiseen malliin verkossa; äänestyksiä on järjestetty ja päätöksiä saatu aikaan. 

On kuitenkin päivänselvää, että virtuaaliset tapaamiset eivät voi korvata henkilökohtaisia tapaamisia. Diplomatiaa – ei myöskään parlamentaarista diplomatiaa – ei voi täydellisesti hoitaa verkkoyhteyksillä.

Puhemiehenä olen tavannut lähinaapureiden puhemiehet verkkoyhteyksien välityksellä sen sijaan, että olisin matkustanut Tukholmaan, Tallinnaan tai Osloon. Olen osallistunut useisiin kansainvälisiin kokouksiin. Viime viikolla johdin Pohjoismaiden ja Baltian maiden puhemiesten etäkokousta, joka ilman koronaa olisi pidetty Suomessa.

Odotan sitä, että saan tavata verkon kautta jo tutuiksi tulleita kollegoita kasvotusten, maskin kanssa tai ilman. Meillä on sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti yhteisiä haasteita, joita voidaan ratkoa vain yhteistyöllä ja pitämällä jatkuvaa keskusteluyhteyttä yllä. Yhteinen vihollisemme koronavirus on osoittanut globaalin yhteistyön välttämättömyyden.

Kirjoitus on julkaistu 1.12.2020 Puhemiesten blogi -sivulla

1.12.2020