Arvoisat sotiemme veteraanit, partiolaiset, hyvät naiset ja miehet!

Ärade krigsveteraner, mina damer och herrar!

Siniristilippu on kuin ikkuna, joka tuo valon huoneeseen. Lipun lävitse katsomme maailmaa ja näemme siinä itsemme kuten muutkin kansakunnat. 

Tänään tuhannet siniristiliput ympäri Suomenmaan muistuttavat meitä itsenäisyyden arvosta ja sotiemme veteraanien työstä maamme puolesta. Tänään on syytä jokaisen lausua: ”Kiitos teille sotiemme veteraanit, lotat, kotirintaman naiset ja miehet.”

Suomalaiseen kansanluonteeseen on totuttu liittämään sanat sisu ja sitkeys.  Mieluusti lisään näiden perään myös sanat sielukkuus ja sivistys. 

Kun katson suomalaisten naisten ja miesten katsetta, näen niissä syvyyttä ja elämän ymmärrystä. Kirjailija, kauppias Minna Canthin katseessa näkyi aina pyrkimys tasa-arvoisuuteen ja heikomman puolustamiseen. Presidentti Mauno Koiviston katseessa oli kaukopartiomiehen viisautta ja Suomen asian ymmärrystä. Silmät ovat sielunpeili meillä kaikilla suomalaisilla. 

Hyvät kuulijat,

Itsenäisyytemme aikana olemme tehneet vahvoja valintoja suomalaisten sivistyksen kohottamiseksi. Erityisen tärkeä askel oli, että pian itsenäistymisemme jälkeen, sata vuotta sitten vuonna 1921 tuli voimaan oppivelvollisuuslaki. Eduskunnan asiasta käytiin tuolloin laaja ja monipuolinen keskustelu.

Suomalaisen koululaitoksen kehittäjä, kansanedustaja, sittemmin myös pääministerinä toiminut Oskari Mantere lausui eduskunnassa:

”Nyt kun vieraat vallanpitäjät eivät enää voi sekautua asioihimme, ei eduskunta voine enää epäröidä, ei enää lykätä ratkaisua tuonnemmaksi, ei jättää säätämättä lakia, joka pitkät ajat on ollut voimassa muissa sivistysmaissa ja jota ilman ei meidänkään kansamme sivistystä saada kohotetuksi sille tasolle, jota valtion ja yhteiskunnan menestys ja onni edellyttää”.

Näin luotiin pohja kaikille suomalaisille saada yleissivistyksen tärkeät tiedot ja taidot. Seuraava suuri kehitysaskel otettiin, kun Suomessa siirryttiin peruskouluun. Tänä päivänä kaikilla suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on aito mahdollisuus käydä koulua niin pitkälle kuin halua ja tahtoa on. 

Sivistys on aina vielä enemmän kuin käydyt koulut ja tutkinnot. Sivistys on erityisesti sitä, miten suhtaudumme kanssaihmisiin. Arvostammeko ja kunnioittameko heitä, maltammeko omalta puheeltamme kuulla mitä toisella on sanottavaa? 

Usein sanotaan, että sivistyksen mitta on, miten suhtaudumme heikommassa ja  haavoittuvassa asemassa oleviin lähimmäisiin. Arvelen, että meillä jokaisella on tässä hieman petrattavaa. Näin adventin aikaan voimme erityisesti aina pohtia omia tekojamme, sanojamme ja ajatuksiamme: olemmeko toisillemme hyviä lähimmäisiä?

Arvoisat suomalaiset,

Korona-ajan keskellä toivon suomalaisten muistavan, että jokaisen yksittäisen ihmisen elämällä ja teoilla on merkitystä.

Oppia voimme ottaa sotien sukupolvilta ja veteraaneilta. Monet heistä palasivat rintamalta kotiin rikkinäisinä ja rikkoutuneina. Kuten kirjailija Heikki Turunen on sanonut, ”sininen sirpale silmissään”. Kuitenkin he pystyivät yhdessä rakentamaan uudeksi tämän rakkaan isänmaan. 

Hyvät partiolaiset, te edustatte maamme tulevaisuutta. Näen silmissänne sisun, sitkeyden, sielukkuuden ja sivistyksen. 

Kohottakaamme nyt Suomen itsenäisyyden kunniaksi kolminkertainen eläköön-huuto: 

Eläköön, eläköön, eläköön!