Kirjoitus, Karjalainen 12.3.2019 

Maakunta-sote-uudistuksen kaatumisen myötä on syytä huomata, että perustuslakivaliokunnan antamat moitteet eivät kohdistuneet maakuntiin järjestäjänä, maakuntien määrään tai maakuntien moniin tehtäviin.

Itse asiassa perustuslakivaliokunta on ollut kannanotoissaan Sipilän hallitusta rohkeampi maakuntien itsehallinnollisuudessa.

Valiokunta nosti esille maakuntien verotusoikeuden sekä peräsi, että miksi maakunnille ei voisi olla niin sanottua yleistä toimialaa. Se tarkoittaisi sitä, että maakunnilla voisi olla muitakin tehtäviä kuin laissa tarkkaan määritellyt tehtävät. Näinhän on kunnilla.

Pohjois-Karjalalle on olennaista, että myös tuleva sote tehdään nykyisten maakuntien mukaan. Meille Siun sote antaa hyvän perustan.

Maakuntamme kehittämisen ja elinvoiman kannalta on eduksi, että maakunnalla olisi soten lisäksi muitakin tehtäviä, kuten pelastus, aluekehityksen, työllisyyden ja yrittäjyyden kehitys- ja palvelutehtävät. Jotta päätöksenteossa onnistuttaisiin tätä vaalikautta paremmin, uudistus tulisi viedä vaiheittain eteenpäin.

Vaaleista on tulossa vedenjakajavaalit. On valittava joko koko maan kehittäminen tai vapaavuorelainen ajattelutapa, jossa pääpaino on suurten kaupunkien menestyksessä. Minun mallini on koko Suomi ja nykyiset maakunnat.