Mielen järkkyminen voi yllättää meistä kenet tahansa. Aina ihminen ei itsekään alkuvaiheessa ymmärrä, että nyt tarvitsisi apua. Myöskään läheiset, ystävät tai tuttavat eivät välttämättä näe lähimmäisen avun tarvetta. Usein apua lähdetään hakemaan liian myöhään. Ja sitten: kun ohjaavaa, arvioivaa ja hoitavaa apua akuutisti tarvitsisi, sitä ei olekaan saatavilla. Jos mieli ei ole kunnossa, on epätietoisuus avun saamisesta ja jonossa oleminen raskas taakka. Tällä voi kohtalokkaat seuraukset. 

On hyvä, että mielenterveydestä puhutaan aiempaa avoimemmin. Myös teemapäivät ja kampanjat nostavat asiaa esiin. Eilen vietettiin Maailman mielenterveyden päivää teemana itsemurhien ehkäisy. Keskiviikkona oli Mielenterveysomaisten päivä.

Mielenterveyden näkyväksi tekeminen on hyvä alku, mutta se ei riitä. Tarvitaan tekoja, joilla ihmisten hätään vastataan ja apua annetaan. Teot tarkoittavat tässä muun muassa lisärahoitusta palveluiden saatavuuteen, lainsäädäntömuutoksia sekä parempia lähipalveluita.

Vuosi sitten käynnistettiin mielenterveystrategian valmistelu ja se on nyt lausuntokierroksella. Sen yhtenä painopisteenä on lasten ja nuorten mielenterveys. 

On helppo tajuta, että lapsuuden ja nuoruuden olosuhteilla on suuri vaikutus mielenterveyteen. Turvattomuus, kiusatuksi tuleminen ja onnistumisen kokemusten puute ovat raskaita aikuisillekin, mutta erityisesti lapset ja nuoret ovat näissä kokemuksissa erittäin haavoittuvaisia.

Kansalaisaloite terapiatakuusta on saanut aiheellisesti huomiota viime kuukausina. Aloitteessa on vaaditut yli 50 000 nimeä ja aloite luovutetaan lähiaikoina eduskunnalle. Suuren salin lähetekeskustelun jälkeen aloite tullee meille sosiaali- ja terveysvaliokuntaan käsiteltäväksi. Aloitteessa vaaditaan nopeampaa pääsyä mielenterveyspalveluihin. Aloitteen tausta ja tavoite on kiistaton.

Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan seitsemän vuorokauden hoitotakuuseen. Näin äkkiseltään ajattelen, että nämä kaksi asiaa olisivat yhdistettävissä. Eli hoitotakuun myötä myös mielenterveyspalveluihin pääsy paranee ja nopeutuu. Tätä kokonaisuutta on eduskunnassa syytä pohtia, kun kansalaisaloite tänne tulee käsiteltäväksi ja hallituksen hoitotakuun sisältö on täsmällisemmin selvillä.

Mielenterveyspalveluiden parantaminen vaatii merkittävästi lisärahoitusta.  On samalla tiedostettava, että mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia euroa. Tiedämme myös, että mielenterveydelliset syyt ovat suurin yksittäinen syy ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syy Suomessa.

Valtiolta ja kunnilta on oikeus odottaa parannuksia mielenterveyspalveluihin. Samalla sinun ja minun on syytä pysähtyä ja miettiä, onko omassa lähipiirissäni ihminen, jonka henkinen hyvinvointi tarvitsisi vahvistusta ja mahdollisesti jopa ammattiauttajan apua. Koskaan ei ole väärin kysyä ”Miten sinä voit?”.

Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.

11.10.2019