Pääministeri Antti Rinne on pitänyt viime aikoina esillä pientä työeläkettä saavien naisten eläkkeiden korjaamista työeläkerahastoista.
Jaamme Keskustassa huolen pienistä työeläkkeistä. Pienituloisten eläkeläisten ydinryhmä ovat yli 75-vuotiaat naiset. Myös suuri joukko miehiä saa pientä työeläkettä, joten pienet työeläkkeet eivät ole vain naisten ongelma.
Miten edetä? Keskustan mielestä kiirellisintä on toteuttaa hallitusohjelman mukainen kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienemmillä työeläkkeillä olevien asemaa nostamatta työeläkemaksuja. Julkisen keskustelun perusteella asia näyttää ristiriitaiselta ja vaikealta. Mahdollisimman pian on syytä saada selvyys, onko tämä mahdollista vai ei.
Kysymykset kulminoituvat työeläkejärjestelmän perusperiaatteisiin, joita ovat vakuutusperusteisuus ja ansiosidonnaisuus. Eläke karttuu työansioiden perusteella. Jos työeläkejärjestelmän sisältä ryhdytään korjaamaan jo maksussa olevia eläkkeitä, esiin nousee useita kysymyksiä. Voiko korjauksia tehdä taannehtivasti? Miten korotuksen saajat rajataan? Avataanko korjauksilla Pandoran lipas uusille epäkohtien korjauksille?
Tähän asti olemme halunneet pitää kiinni järjestelmän kulmakivistä. Olemme korostaneet työeläkejärjestelmän kestävyyttä, jotta myös tulevat sukupolvet saisivat ansaitsemansa eläkkeet. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on järjestelmän hyväksyttävyyden olennainen elementti.
Perussäännön mukaan ihminen kartuttaa työssä ollessaan kolmanneksen tulevasta eläkkeestään. Maksussa olevista eläkkeistä pääosan maksavat parhaillaan työssäkäyvät. Eläkerahastojen tuottoja on jo vuosien ajan käytetty eläkkeiden maksuun. Työikäisen väestön pienentyessä näin tullaan tekemään yhä enemmän.
Työeläkejärjestelmän rinnalla toimii kansaneläkejärjestelmä. Suuri joukko eläkeläisistä saa sekä pientä työeläkettä ja sitä täydentävää pientä kansaneläkettä. Kansaneläkkeen osuus jää kokonaan pois, kun työeläke ylittää noin 1300 euroa. Vuodesta 2010 alkaen käytössä on ollut takuueläke turvaamaan jokaiselle perusturvan.
Pientä työeläkettä ja sitä täydentävää kansaneläkettä sekä takuueläkettä saa yli 600 000 henkilöä. Siis suuri joukko noin 1,5 miljoonasta eläkkeensaajasta.
Keskusta on vahva perusturvapuolue. Olemme sinnikkäästi ajaneet korotuksia takuueläkkeeseen myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Esimerkiksi viime kaudella takuueläkettä nostettiin yhteensä 47 eurolla. Nyt tämä hallitus on nostamassa ensi vuoden alusta alkaen täyttä takuueläkettä 50 eurolla ja kansaneläkkeen täyttä määrää 34 eurolla.
Ymmärrämme Keskustassa hyvin, että eläkeläisköyhyys koskettaa laajasti pelkällä pienellä työeläkkeellä sinnitteleviä. On oikeutettua, että työstä eläketurvansa kartuttaneet kyselevät, että missä on työnteon kannustavuus, kun vähimmäiseläkkeiden taso nousee suhteessa pieniin työeläkkeisiin. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on kiinnittänyt tähän huomiota.
Pienten työeläkkeiden varassa olevilla on hyvät perusteet kysellä kohentuvan toimeentulonsa perään. Mitä keinoja meillä on käytettävissä, jos emme avaa työeläkejärjestelmää?
Mikäli valtiontalous antaa myöten, suora keino työeläkkeiden kohentamiseen löytyisi mahdollisen kansaneläkkeen korotuksen kautta. Helpotusta isolle joukolle pieneläkeläisiä voidaan tehdä muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksuja kohtuullistamalla. Tästä odotamme eduskuntaan hallituksen esitystä mahdollisimman pian.
Iso elämänlaatua tuova parannus vanhusväestölle ovat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Odotan, että hallitus etenee ripeästi seitsemän vuorokauden hoitotakuun valmistelussa ja että sote-uudistus saadaan vihdoin toteutettua.
Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.