Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Heistä noin 1,4 miljoonaa henkilöä saa työeläkettä. Keskimääräinen kokonaiseläke on 1669 euroa kuukaudessa. Pieniä, omalla työllä ansaittuja työeläkkeitä täydentää kansaneläke. Kansaneläkkeen osuus jää kokonaan pois, kun työeläkkeen osuus ylittää noin 1300 euroa.

Kaikkein pienintä eläkettä saavat ne, joilla ei ole ollenkaan työstä ansaittua eläkettä. Näissä tilanteissa vanhuuden tai työkyvyttömyyden perusturva muodostuu kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.

Olen melko varma, että meidän jokaisen lähi- ja tuttavapiirissä on eläkeläisiä, joiden toimeentulo on todella niukkaa. Tähän on monia syitä. Hyvin pientä vanhuuseläkettä saavista iso osa on naisia, jotka ovat hoitaneet lapsia kotona ja heidän työeläkkeensä ovat jääneet matalalle tasolle. On arvioitu, että köyhyysrajan alapuolella on jopa 30 prosenttia yli 85-vuotiaista.

Olennainen kysymys kuuluu, että keiden toimeentuloa eduskunnan tulisi erityisesti auttaa? Kaikkien eläkeläisten vai pitäisikö parannusten kohdistua kaikkein pienituloisimpiin eläkeläisiin?

Tunnustaudun tässä perusturvaihmiseksi. Pidän oikeana, että verorahoitteisia takuu- ja kansaneläkkeitä korotetaan ensi vuoden alusta alkaen hallitusohjelman mukaisesti 183 miljoonalla eurolla. Hyväksyimme asiasta mietinnön torstaina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Takuu- ja kansaneläkkeisiin tulevat korotukset koskettavat yli 600 000 pieneläkeläistä. Takuueläkkeen korottaminen 50 eurolla kuukaudessa nostaa sen täyden määrän 835 euroon. Kansaneläkkeen korotus noin 34 eurolla nostaa yksinasuvan täyden määrän 663 euroon kuukaudessa.

Korotukset parantavat myös eräiden muiden etuisuuksien tasoa. Esimerkiksi ne nostavat ylimääräisen rintamalisän ja sotilasavustuslain täyden perusavustuksen määrää, koska ne ovat sidottu kansaneläkkeen täyteen määrään. Myös nuorten kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevien kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee takuueläkettä vastaavasti.

Nyt eduskunnassa tehtävät päätökset ovat oikeansuuntaisia. Ne eivät kuitenkaan poista eläkeläisköyhyyden ongelmaa. Työtä hyvin pienillä tuloilla olevien eläkeläisten, myös pienillä työeläkkeillä olevien, auttamiseksi on jatkettava.

Pelkkä eläketulon määrä ei yksin ratkaise eläkeläisen toimeentuloa ja hyvinvointia. Eläkeläisen arjen menot, kuten lääkkeiden, asumisen ja liikkumisen kulut, vaihtelevat paljon. On pysäyttävä tieto, että lähes 35 000 yli 65-vuotialla on maksuhäiriömerkintä. Erityisesti asumisen ja sairastamisen menot aiheuttavat eläkkeensaajille ulosottotilanteita.

Emme tunne eläkeläisköyhyyden koko kuvaa ja tiedot siitä ovat hajanaisia. Asiantuntijakuulemisten perusteella otimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kantaa sen puolesta, että eläkeläisköyhyydestä tulisi tehdä kattava ja systemaattinen tutkimus.

Erityisesti hallituksen on oltava asiassa hereillä. Tärkeä seuraava parannus ikäihmisten toimeentulon kannalta on, että hallitus tuo pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi esityksen asiakasmaksulainsäädännön kohtuullistamiseksi.

Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.