Viime aikojen nopeat käänteet todistavat ihmisen ja poliittisen järjestelmän sopeutuvaisuuden. Mikä eilen ei ollut ajateltavissa, on tänään mahdollista. Poikkeusoloissa epänormaali on normaalia.

Olen luonut itselleni kahdeksan kohdan listan, jolla katson olevan ratkaisevaa merkitystä siihen, miten Suomi selviää koronasta. Näkökulmani on terveyden turvaaminen ja elämän suojeleminen. Listaltani löytyvät tilannekuva, testaaminen, tehohoito, henkilöstö, johtaminen ja toimeenpano, viestintä, lainsäädäntö ja luottamus.

1.Tilannekuva

On mahdotonta tehdä oikea-aikaisesti oikeita toimenpiteitä, jos tilannekuva ei ole kirkas. Tämä pätee koronakriisiin. Koronaan liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Vasta jälkikäteen voidaan arvioida objektiivisesti, että oliko tehdyt rajoittamistoimet oikeita ja oikea-aikaisia.

Hallituksen on pystyttävä tekemään raskaita rajoittamistoimia tuntematta täsmällisesti, miten keinot vaikuttavat. Selvää kuitenkin on, että sosiaalisten kontaktien rajoittaminen minimiin on varmasti vaikuttava keino.

Oma kantani on vahva: on otettava käyttöön kaikki keinot koronan pysäyttämiseksi. Ei pidä tyytyä vain loiventamaan etenemistä, vaan strategian on oltava pysäyttää sen eteneminen Suomessa.

2. Koronatestit

Suomessa luovuttiin pari viikkoa sitten lieväoireisten testaamisesta. Se tarkoittaa, että tietomme koronaan sairastuneiden määrästä ei ole tiedossa. 

Nyt testataan vain selväoireisia sairastuneita ja terveydenhuollon henkilökuntaa. Laajempi testaaminen olisi olennaista realistisen tilannekuvan saamiseksi. On tehtävä kaikki lisätoimet, joilla testauskapasiteettia saadaan nopeasti nostettua merkittävästi. 

3.Tehohoito

Tehohoidon riittävyys on aidosti kriittinen piste. Tehohoito ei ole vain hengityskoneita, vaan erityistä ammattitaitoa vaativaa henkilöstöä. Tehohoidon osaavia henkilöitä tulee kouluttaa nopeasti lisää.

Myös hengityskoneiden ja sairaalatarvikkeiden, kuten suojaustarpeiden ja -välineiden, osalta tulee kääntää kaikki kivet niiden hankkimiseksi ulkomailta ja   kotimaisen tuotannon aloittamiseksi. Sertifikaattivaatimukset ovat terveysteknologian ja -tarvikkeiden osalta tiukat. Näin pitää normaalioloissa ollakin. Poikkeusoloissa asia on mielestäni toisin. Kun elämää suojellaan, sertifikaatti ei voi olla jarruna.

4. Riittävä henkilöstö

Huoli riittävästä terveydenhuoltohenkilöstöstä korostuu nyt. Henkilöstön oma terveys ja jaksaminen on ensiarvoista.

On tehtävä kaikki toimet, joilla saadaan terveydenhuollon henkilöstömäärää lisättyä. Tämän vuoksi hallitus on päättänyt, että koko maassa terveydenhuollon 18-67 -vuotiaalla henkilöstöllä on työvelvollisuus enintään kahtena kahden viikon jaksona. Töihin voidaan kutsua niin julkisen kuin yksityisen terveydenhuollon henkilöitä, jotka ovat saaneet alan koulutusta.

On muistettava, että terveysalan henkilöstön työpanos ei voi keskittyä vain koronapotilaisiin, vaan ihmisten muutkin sairaudet ja loukkaantumiset vaativat hoitoa. Koronakriisi tuo lisätarpeita myös muihin palveluihin: lastensuojeluun, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä poliisin työhön.  

5.Johtaminen ja toimeenpano

Poikkeusoloissa on olennaista hyvä johtaminen ja toimeenpano. Pelkät rajoituspäätökset eivät riitä. Valtionhallinto on monimutkainen ja sektoroitunut. Erityisesti poikkeusoloissa sen tulisi toimia kuin rasvattu: ei saa olla tiedonkulkukatkoksia, toimeenpanon tulee olla ripeää ja määrätietoista.

Helsinki-Vantaan lentoaseman riittämättömät järjestelyt ulkomailta saapuville käy surkeaksi esimerkiksi tilanteesta, missä eri toimijat eivät ole riittävästi ja ripeästi toimineet yhteen. Rikkinäinen puhelin -ongelmiin ei poikkeusoloissa ole varaa.

6. Viestintä

Avoin, ymmärrettävä ja selkokielinen viestintä korostuu poikkeusoloissa. Tässä on petraamista meillä kaikilla tasoilla ja toimijoilla. Usein sekä viranomaiset että me päättäjät viestimme monimutkaisesti ja pykälälogiaan turvautuen. Olisi muistettava, että paras viesti on yksinkertainen viesti.

7. Lainsäädännön jäykkyys

Poikkeusolot ovat osoittaneet lainsäädännön valmistelijoille ja poliitikoille, että perusoikeuksien punninta ja tavalliset lakimmekaan eivät vaivatta taivu poikkeusoloihin. Baarien sulkeminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, Uudenmaan ja muun maan erottaminen määräajaksi, ei sekään ole läpihuutojuttu. Muista maista emme saa suoraan toimintamallia, koska jokaisella maalla on omat perustuslakinsa ja lainsäädäntöjärjestyksensä. 

8. Luottamus

Vakaan yhteiskunnan perusta on luottamus ja se on erityisen tärkeää poikkeusaikana. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että päättäjät ja viranomaiset tekevät kaikkensa kansalaisten terveyden turvaamiseksi. Ketään ei jätetä heitteille, kaikki hoidetaan ja ihmisistä pidetään huolta.

26.3.2020