Valtiopäivien avajaiset 3.2.2021

Muutosvarauksin

Arvoisa Tasavallan Presidentti

Ärade Republikens President

Kiitän teitä lämpimästi ajatuksia herättävästä avajaispuheestanne. 

Missä kaksi tai useampi on viime aikoina kohdannut, usein siinä on käyty keskusteluun demokratiasta, vaalituloksen kunnioittamisesta ja poliittisista oikeuksista. Ja syystäkin. 

Tässä ajassa eduskunnassa on aiheellista muistaa, mihin tehtävään kansa on meidät valinnut.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. 

Perustuslaki määrittää oikeusvaltiomme perusteet vallan kolmijako-opin mukaan. Lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle. Toimeenpano- ja hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tuomiovalta on osoitettu riippumattomille tuomioistuimille.

Vallan kolmijaon perusta on ranskalaisen Montesquieu´n vuonna 1748 ilmestyneessä teoksessa ”Lakien henki”. Valta ei saanut keskittyä vain yksiin käsiin ja ratkaisuksi hän esitti vallan kolmijakoa. Näin viitoitettiin tie länsimaisten demokratioiden hallitusmuodoille.

Suomen perustuslaki antaa kansanedustajille vahvan mandaatin ja erityisen tehtävän. Vallan kolmijaon perusteisiin on tärkeää pysähtyä juuri nyt, kun näemme maailmalta esimerkkejä, joissa tätä kolmijakoa ja oikeusvaltioperiaatetta horjutetaan. 

Finlands grundlag ger riksdagsledamöterna ett starkt mandat och en särskild uppgift. Just nu, idag – när vi ser exempel på hur rättsstatsprincipen och tredelningen av makten undergrävs ute i världen – är det viktigt att uppmärksamgöra grunderna för den klassiska maktdelningsläran. 

Vallan kolmijako on erinomainen kompassi kansanedustajille myös kotimaan myrskyissä. Meidän tonttimme on lainsäätäjän tontti. Pidetään me itse huoli siitä, että emme politisoi juridiikkaa, emmekä juridisoi politiikkaa. Yhteiskunnan toimivuuden ja uskottavuuden kannalta on tärkeää, että itse luotamme perustuslain pykäliin ja henkeen.

Maktens tredelning är en utmärkt kompass för riksdagsledamöterna också när det stormar här hemma. Riksdagen utövar den lagstiftande makten. Vi måste själva se till att skilja på juridik och politik, att inte sammanblanda dem. Med tanke på samhällets funktion och trovärdighet är det viktigt att vi själva litar på grundlagen – på dess bestämmelser och dess anda.

Eduskunta on enemmän kuin 200 yksittäistä edustajaa. Emme ole valtiopäivillä vain yksilöinä, puolueidemme tai vaalipiiriemme edustajina, vaan koko Suomen kansan edustajina. Edustamme niitäkin, jotka eivät meitä äänestäneet.

Olemme päättäjien yhteisö. Olemme kansanvallan ketjussa Ståhlbergin, Alkion, Svinhufvudin ja Tannerin perillisiä. Meidän on täytettävä paikkamme jättämällä kansanvalta elinvoimaisena seuraaville polville. 

Eduskunnan ydintehtävä on päättää. Päättää nimenomaan lakien sisällöstä. Politiikan arkipäivässä tämä voi hetkittäin meiltä itseltäkin unohtua. 

Korona-aika on korostanut eduskunnan päätöksentekotehtävää. Meiltä on vaadittu nopeutta ja joustavuutta. Tähän on syytä varautua edelleenkin.  

Olemme yhdessä paljon vartijoita. Lainsäätäjinä meiltä vaaditaan sitoutuneisuutta, valistuneisuutta ja vastuullisuutta. Meiltä odotetaan kokonaisuuksien ymmärrystä ja kompromisseja. Monimutkaisessa maailmassa työmme on vaativaa.

Tutkija Niilo Kauppia mukaellen ”viisautta ei saa rahalla, vaan sitä monella tavoin tuo elämänkokemus ja halu oppia uutta”. Edustajien monipuolinen elämänkokemus ja pääsy kaikkeen asiantuntijatietoon antavat edustajille vahvan perustan päätöksentekoon.

Miksi puhun eduskunnasta yhteisönä? Mitä avoimemmin ja toinen toistamme arvostaen teemme työtämme, sitä parempaa lainsäädäntöä saamme aikaan. Siis sitä paremmin teemme työmme.   

Käymme heti tänään arkiseen työhön käsiksi. Toivon, että päiväkohtaisten asioiden rinnalla näemme myös pitkäjänteisemmät kaaret, esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, Euroopan unionin rahoitusratkaisut ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Valtionvelan kasvu ei saa jäädä huomaamatta. On myös nähtävä kasvun ja paremman työllisyyden tärkeys.

Idag börjar vårt dagliga värv på nytt. Vid sidan av de dagsaktuella ärendena hoppas jag att vi också kan fokusera på mer långsiktiga frågor, till exempel den utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelsen, Europeiska unionens finansiella avgöranden och social- och hälsovårdsreformen. Vi får inte glömma den ökande statsskulden. Vi bör förstå hur viktigt det är med tillväxt och ökad sysselsättning.

Olemme nähneet maailmalla vakavia yrityksiä horjuttaa demokratiaa. Capitolin kukkulan tapahtumat tallentuivat verkkokalvoillemme. Valko-Venäjällä vaalitulosta ei ole kunnioitettu. Venäjällä opposition toimintamahdollisuudet on tukahdutettu.

Entä Suomessa – miten meillä? 

Monipuoluejärjestelmä, luotettava julkinen hallinto, hyvä koulutustaso ja riippumaton media ovat perustaa, jolle demokratia jatkossakin Suomessa nojaa. Näistä kivijaloista huolehtiminen on tärkeä osa demokratian huoltovarmuutta.

Kansanvallan edustajina meidän on nähtävä ihmisten kokemus ulkopuolelle jäämisestä. On kuultava erityisesti niiden huolet, jotka eivät osaa tai pysty tuomaan asioitaan esille. Yleensä äänekkäiden viesti aina kuuluu, mutta maan hiljaisten ei. 

Kansanedustajilla on vastuu siitä, miten pystymme ymmärrettävästi kertomaan täällä käsittelyssä olevista asioista. On luonnollista, että oppositio tuo kärkevämmin esille asioiden huonot puolet ja hallituspuolueiden edustajat näkevät asiat myönteisemmin. Asiat ovat kuitenkin harvoin puhtaasti huonoja tai pelkästään hyviä.

Koventunut kielenkäyttö puhuttaa ja huolettaa suomalaisia. Kun puhe on mustavalkoista huudon ja haukun virtaa, vaarana on, että sisältökin kärjistyy ja kärsii. Kovista ja uhkaavista sanoista voi olla lyhyt matka uhkaaviin ja koviin tekoihin. 

Puhe on tärkein työkalumme. Tämän vuoksi meillä edustajilla on erityisen suuri vastuu suomalaisessa keskustelukulttuurissa. Puheitamme seuraavat suomalaiset koululaisista eläkeläisiin. Annamme mallia, luomme normia soveliaalle puhetavalle. 

Perustuslain mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Tässä on meille ohjetta ja neuvoa myös täysistuntosalin ulkopuolelle; yleisötilaisuuksiin, omiin kirjoituksiin ja sosiaaliseen mediaan. 

Enligt grundlagen ska riksdagsledamöterna uppträda sakligt och värdigt och utan att kränka andra. Det är ett gott råd också för hur vi bör uppträda utanför plenisalen: när vi deltar i offentliga tillställningar, när vi skriver och när vi deltar på sociala medier. 

Olemme kansanvallan käyntikortteja siellä, missä liikumme ja mielemme ilmaisemme. Eduskunnan arvovalta on puhtaasti omissa käsissämme.  

Monia askarruttaa sosiaalisen median rooli. Some on antanut ihmisille uusia kanavia viestiä toisten kanssa. Samalla se on vienyt ihmisiä yhä kauemmaksi toisistaan, omiin kupliinsa. Algoritmit tekevät puolestamme valintoja silloinkin, kun emme sitä itse tiedosta.

On tärkeää, että Euroopan unionissa on valmisteltu laaja lakipaketti, jonka tarkoituksena on suitsia suurten some-yritysten valtaa. Tavoite on vastuuttaa niitä haitallisen, jopa rikollisen sisällön levittämisestä. 

Kansanedustajina emme saa olla somen, trollien tai meemien vallassa. Meiltä, jos keneltä, vaaditaan kriittistä lukutaitoa ja kykyä tunnistaa, mikä on totta, mikä provokaatiota tai suoranaista valhetta. 

Kansanedustajina tehtävämme on tavoitella totuutta ja vahvistaa sivistystä. Eurooppalainen arvopohja yhdistää meitä ja auttaa meitä henkiseen laaja-alaisuuteen. Samalla meidän on tärkeää tuntea ja arvostaa rikasta suomalaista kulttuuriperintöä.

Kieli ja kulttuuri tekevät meistä juuri meidät. Ajatellaanpa vaikka kirjailijoiden Eeva Joenpellon ja Veijo Meren teosten nimiä: ”Sataa suolaista vettä”, ”Vetää kaikista ovista”, ”Ei tule vaivatta vapaus” tai ”On suurta olla pieni kansa”. Miten paljon suomalaisuutta voikaan sisältyä jo pelkkään kirjan nimeen!

Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa ymmärretään laajasti henkisten arvojen tärkeys ihmisten hyvinvoinnille ja koko yhteiskunnalle. Oma kulttuuri on sivistysvaltion sydän.    

Arvoisa Tasavallan Presidentti! 

Yhteistyö eduskunnan ja Tasavallan Presidentin välillä on sujunut hyvin ja keskinäisen arvostuksen merkeissä. Omasta ja koko eduskunnan puolesta kiitän tästä. Luotan hyvän yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. 

Uskon, että valtiojohdon keskinäinen yhteydenpito ja yhteistyö on myös kansalaisten laajasti arvostamaa.

Låt mig än en gång få tacka för Ert öppningsanförande och samtidigt framföra riksdagens hälsning och försäkran om dess högaktning.

Pyydän saada vielä kerran kiittää avauspuheestanne ja esittää teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen osoituksen.