Olen aina ollut iloinen siitä, että eduskunta perusti Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston maamme täyttäessä 50 vuotta. Päättäjät olivat tuolloin kaukoviisaita. 

Minulla on monipuolista kokemusta Sitrasta. Tuoreena kansanedustajana kävin aikoinaan Sitran talouspolitiikan johtamiskurssin. Usein vuosien varrella olen löytänyt Sitran selvityksistä hyödyllistä uutta näkökulmaa. Kaikkia sieltä tulevia ajatuksia en jaa, mutta ei tietenkään tarvitsekaan. Eteenpäin vievä ja hedelmällinen keskustelu ei synny samanmielisyydestä, vaan rakentavasta vuoropuhelusta.

Toimiessani kunta- ja uudistusministerinä tein Sitran kanssa paljon yhteistyötä, muun muassa valtionhallinnon johtajakoulutuksen tiimoilta. Viime vuonna eduskuntaryhmäni esitti minua Sitran hallintoneuvostoon. Puhemiehen tehtävään harvat luottamustoimet ovat yhdistettävissä, mutta onneksi Sitran hallintoneuvosto on. 

Uskon vahvasti, että mitä paremmin Sitra tunnetaan ja sen toiminta koetaan tärkeäksi, sitä vahvempi Sitra on.

Alusta alkaen Sitran tehtävä keskittyi Suomen tulevaisuuden menestystekijöihin. Luontoarvotkin olivat heti mukana, ympäristön pilaantumisen ehkäisy oli teemana ensimmäisessä tutkimushankkeessa.

Ympäristöasiat ovat nytkin vahvasti mukaan Sitran toiminnassa. Kymmenestä painopistealueesta luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yksi. Pidän tätä erittäin tärkeänä teemana Suomen ja maailman tulevaisuuden kannalta. Kyse ei ole vain esimerkiksi avohakkuista, joihin Sitralla ei luonnollisestikaan ole, eikä pidäkään olla kantaa. Kyse on laajemmin luonnon monimuotoisuudesta.

Olen itse havahtunut koronakriisin myötä aiempaa syvemmin siihen, miten tärkeää on turvata luonnon monimuotoisuutta. Ihmisen ja luonnon suhde ei ole nyt kestävällä pohjalla. Kun eläinten omat reviirit pienenevät ja monimuotoisuus kärsii, riski eläimistä ihmisiin leviäviin viruksiin kasvaa.

Korona ei tule jäämään viimeiseksi globaaliksi pandemiaksi. Meidän on Suomessa otettava tämä ikävä näkymä tosissaan. Meidän on parannettava tietoisuuttamme luonnon monimuotoisuudesta ja varauduttava pandemioihin nykyistä paremmin muun muassa panostamalla omavaraisuuteen ruuassa, energiassa, terveydenhuoltovarusteissa ym.

Sitra on parhaimmillaan tehdessään havaintoja hiljaisista signaaleista ja orastavista tulevaisuuden ilmiöistä. Tästä esimerkiksi sopii, että Sitra nosti omassa selvityksessään jo vuonna 2011 esille monipaikkaisuuden. https://media.sitra.fi/2017/02/27172901/SelvityksiC3A454-2.pdf

Tuossa selvityksessä nostettiin esiin monia niitä asioita, joita nyt koronakevään jälkeen mietitään Suomessa laajemminkin. 

Hiljaisten signaalien ja tulevaisuuden ennakoinnin rinnalla toinen Sitran merkittävä vahvuus on kokeilutoiminnassa. Sitra käyttää vuotuisesta rahoituksestaan lähemmäs 70 % kokeilutoimintaan. 

Sitran rahoituksella kokeillaan parhaillaan eri kunnissa mm. uudenlaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä kunnalliseen päätöksentekoon, kuten esimerkiksi draamallista kansalaisraatia, osallistavaa budjetointia ja kirjastojen kehittämistä kansanvallan foorumeiksi.

Tunnettu Sitran kokeilu Jyväskylän seudulla aikanaan oli ruokahävikin pienentäminen.

Pidän tärkeänä, että kokeilutoimintaa on laajasti eri puolilla maata, sillä Suomi ei ole vain pääkaupunkiseutu. 

Pidetään huolta siitä, että Sitran vahva panos näkyy yhteiskuntamme kehittämisessä jatkossakin. On virkistävää, että Sitrasta puhutaan. Hajuttomasta ja mauttomasta Sitrasta ei suomalaiselle yhteiskunnalle olisi hyötyä.

13.11.2020