Kieltämättä olemme erikoisessa tilanteessa: maanantaina 16.12. eduskunta käy tiedonantokeskustelun täysin samasta hallitusohjelmasta kuin mistä keskustelimme 11.6. eduskunnassa. Näin siksi, että pääministeri Marinin hallituksen ohjelma on identtinen pääministeri Rinteen ohjelman kanssa.

Nyt on oikea hetki katsoa, mitä hallitusohjelmasta on toteutettu. Sote-blogin hengessä keskityn sosiaali- ja terveyssektorin päätöksiin ja linjauksiin.

Vetämäni sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli syksyn aikana 18 mietintöä.

Perusturvaetuisuuksia on kohennettu monilta osin. Alimpia työttömyyspäivärahoja sekä vähimmäispäivärahoja eli vanhempainrahaa, sairauspäivärahaa ja erityishoitorahaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsilisää korotetaan, myös elatustukeen tulee korotus.

Verorahoitteisiin pienimpiin eläkkeisiin tehdään parannukset nostamalla kansaneläkkeen ja takuueläkkeen tasoa. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 34 eurolla ja takuueläkettä 50 eurolla kuukaudessa. Korotukset koskevat yli 600 000 eläkkeen saajaa.

Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta siten, että soten järjestämisvastuu olisi 2023 alusta lähtien maakunnilla. Pidän tärkeänä, että hallitus tuo eduskuntaan sote-lait vuoden 2020 syksyllä.

Sote-kustannukset ovat keskimäärin 57 prosenttia kuntien käyttömenoista, eräillä kunnilla jopa yli 70 prosenttia. Näemme miten suurissa taloudellisissa vaikeuksissa kuntamme ovat. On aivan välttämätöntä, että sote siirtyy vahvemmille järjestäjille ja rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Kyse on ihmisten välisestä yhdenvertaisuudesta: jokaisella on asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta oltava pääsy tarvitsemaansa hoitoon ja hoivaan.

Sote-uudistukseen liittyen on eduskunnassa hyväksytty paras-puitelain jatkaminen vuoden 2023 loppuun saakka. Se tarkoittaa sitä, että sote-palveluiden järjestämiseksi muodostettuja kuntien yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa.

Jatkoimme myös niin sanotun rajoituslain voimassaoloa vuoden 2025 loppuun. Se merkitsee sitä, että jos kunnat ulkoistavat sote-palvelujaan, niiden tulee laittaa sopimuksiin irtisanomispykälä, jonka nojalla tuleva maakunta voi irtisanoa ulkoistussopimuksen. Samassa yhteydessä rajoitimme ulkoistuksen koskevan korkeintaan 15 prosenttia kunnan sote-palveluiden käyttömenoista. Haluamme varmistaa, että missään ei ulkoisteta kokonaan esimerkiksi erikoissairaanhoitoa.

Kielellisten oikeuksien toteuttamiseen liittyy eduskunnan päätös antaa Vaasan sairaanhoitopiirille laajan ympärivuorokautisen keskussairaalan asema.

Hallitus valmistelee Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa ja hoitotakuun uudistamista. Myös vanhuspalvelulain uudistusta odotamme eduskuntaan. Nämäkin liittyvät sote-rakenneuudistukseen. Samaan aikaan on kyettävä uudistamaan sekä palveluiden sisältöjä että rakenteita.

Eduskunta on juuri tehnyt päätöksen aktiivimallin velvoitteiden kumoamisesta. Kuulimme asiasta laajasti asiantuntijoita valiokunnassa. Selväksi tuli, että aktiivimallin vaikutuksia työllisyyteen on ollut vaikea arvioida. Oma käsitykseni on, että jatkossa on tehtävä enemmän yksilöllisiä malleja, jotka helpottavat työttömien työllistymistä. Työllisyyspalvelut on pystyttävä paremmin nivomaan sote- ja koulutuspalveluihin.

Entä millaisia terveisiä laitan hallitukselle? Sote-uudistuksen isot askelmerkit tulisi kertoa pian julki, jotta alueilla ja kunnissa tiedetään, miten valmistelu etenee. Toiveeni on, että hallitus käyttäisi mahdollisimman hyvin hyödyksi viime kaudella tehdyn valmistelutyön. Eduskuntaan toivon tuotavan mahdollisimman vähän täysin uusia pykäliä.

Hallitusohjelman mukaan monialaisten maakuntien muut tehtävät valmistellaan vuoden 2020 loppuun mennessä parlamentaarisen työn pohjalta. Myös maakuntien verotusoikeuden toteuttaminen ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisesti. Odotan, että hallitus etenee näissä ripeästi.

Iso hallitusohjelman mukainen asia on sosiaaliturvan uudistaminen. Myös siinä on tarkoitus edetä parlamentaariselta pohjalta ja hyvä niin.

Sipilän hallitus laittoi valtiontaloutta kuntoon, vahvisti kilpailukykyä sekä vauhditti myönteistä tyllisyyskehitystä.

Tänään talouden ja työllisyyden näkymät ovat epävarmat, joten henkseleiden paukutteluun ei ole varaa. On olennaista, että Marinin hallituksella on nyt vahva yhteinen tahto löytää konkreettiset työllisyyskeinot, joilla pystytään kulkemaan kohti 75 prosentin työllisyysastetta.

Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.

13.12.2019