Korona-ajan rajoituksia ja poikkeuksia jatkettiin eduskunnassa koko kevätkauden ajan. Reilun kahden kuukauden ajan valiokunnilla oli jopa mahdollisuus pitää virallisia etäkokouksia eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisen muutoksen turvin.

Eduskunnassa olemme selvinneet muutamalla tartunnalla.  Mikään näistä ei ole johtanut jatkotartuntoihin eduskunnan sisällä. Tähän voimme olla tyytyväisiä.

Koronan deltamuunnoksen leviäminen kesäkuun lopulla toi uutta epävarmuutta lomakauteen valmistautuvaan Suomeen. Vakaasti etenevät rokotukset tuovat kuitenkin samalla kaivattua valoa jo pitkäksi venähtäneeseen korona-aikaan.

***​​​​​​​

Oikeusministeriön päätös siirtää kuntavaalit huhtikuulta kesäkuulle oli hyvin poikkeuksellista. Siirto mahdollisti kuitenkin sen, että fyysisiä kohtaamisia ehdokkaiden ja äänestäjien välillä pystyttiin järjestämään edes jonkin verran. Parantunut tautitilanne vahvisti myös äänestämisen terveysturvallisuutta. 

Kuntavaalien äänestysprosentti jäi kuitenkin erittäin alhaiseksi, vain 55,1 prosenttiin. Omassa kotikaupungissani Joensuussa vain 47,6 prosenttia käytti äänioikeuttaan.  

Toivon että tutkijat tarttuvat tähän vakavasti. Tarvitsemme tutkittua tietoa siitä, miksi kansalaiset eivät käytä äänioikeuttaan. Edellisten vuoden 2017 kuntavaalien perusteella tiedossamme on eräitä faktoja. Tuolloin vain joka kolmas 18-24 -vuotiaista kävi äänestämässä. Ahkerimpia äänestäjiä olivat tuolloin 65-74 -vuotiaat.

Puolueiden ja kaikkien demokratiasta huolta pitävien on otettava näin alhainen äänestysaktiivisuus demokratian myrskyvaroituksena. Mitä vahvempi mandaatti on kansalaisilta, sitä parempi päättäjien on hoitaa yhteisiä asioita. 

Kuntavaaleissa valittiin 8859 valtuutettua ja heidän joukossaan on myös 175 kansanedustajaa. Tämä on 10% enemmän kuin viime kaudella. Kansanedustajien aktiivinen osallistuminen kotikuntiensa päätöksentekoon lujittaa sidettä paikallisen ja valtakunnallisen vastuunkannon välillä.

***​​​​​​​​

Kevätkaudella eduskunnassa hyväksyttiin yli 120 hallituksen esitystä. Niistä poikkeuksellisen laajoja asioita olivat  sote-uudistus ja EU:n elpymispaketti.

Sote hyväksyttiin juhannuksen alla ukkosen paukkuessa Arkadianmäen yllä. Soten taival on ollut pitkä. 

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja nivoa nykyistä paremmin yhteen sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Uudistuksen onnistunut toimeenpano eri puolilla Suomea on edellytys palveluiden parantumiselle ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistumiselle.

Helatorstain tienoilla käytiin yli neljä päivää jatkunut keskustelu EU:n elpymispaketista. Täysistuntokeskustelu alkoi tiistaina 11.5. ja päättyi vähän ennen aamuneljää lauantaiaamuna. Eduskunta osoitti tässäkin maratonissa toimintakykynsä ja parlamentaarisen kestävyytensä. 

Kevätkauden aikana käsiteltiin myös kolme lisäbudjettia ja julkisen talouden suunnitelma. Hallitus vastasi kolmeen välikysymykseen ja antoi kaksi pääministerin ilmoitusta.

Poikkeuksellisen kevään erittäin poikkeuksellinen asia on ollut Valtiotalouden tarkastusviraston pääjohtajan irtisanominen eduskunnan täysistunnossa kesäkuun viimeisenä päivänä.

Kevätistuntokausi on päättymässä nyt keskellä kovia helteitä. Eduskunta aloittaa syysistuntokauden tiistaina 7.9.2021. Talousarvioesitys 2022 annettaneen eduskunnalle maanantaina 27.9. ja seuraavana päivänä alkaa lähetekeskustelu kokonaisuudesta.

Kiitän koko eduskuntayhteisöä hyvästä yhteistyöstä ja toivotan kaikille oikein hyvää kesää!​​