Keskusta esittää, että syntyvyyden vähenemisestä koituvat ”säästöt” lapsilisiin pidetään lapsilisämomentin sisällä ja kohdistetaan lyhentämättömänä lapsilisien nostoon. Haluaisin puolueet yhdessä pohtimaan lapsilisäjärjestelmän kehittämistä ja tulevaisuutta. Tässä asiassa taustaa ja kehittämisehdotuksia.

Syntyvyys on vähentynyt dramaattisesti viime vuosina eivätkä uusimmat Tilastokeskuksen ennusteet näytä paremmilta. Kun vielä 2010 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, vuonna 2018 lapsia syntyi noin 47 500. Tälle vuodelle syntyvyysennuste on noin 45 000 lasta.

Lukuisissa lapsiperheissä on aivan liian pienet tulot hyvään ja turvalliseen arkeen. Köyhyys on tuntuvinta yksinhuoltajilla sekä monilapsissa perheissä. Paras keino vähävaraisten perheiden toimeentulon parantamiseen on työ. Kaikille ei kuitenkaan ole työtä tarjolla tai palkka on niin pieni, että sen rinnalle tarvitsee myös yhteiskunnan tukea, kuten asumistukea ja toimeentulotukea.

Lapsilisäjärjestelmä tuli voimaan vuonna 1948. Sisällöllisesti sitä on kehitetty matkan varrella. On myös pidetty kiinni siitä, että lapsilisää maksetaan jokaisesta lapsesta vanhempien varallisuudesta ja tuloista riippumatta.

On tunnistettava, että lapsilisäjärjestelmässä on kehittämistarpeita. Ei ole kunniakasta, että lapsilisät eivät ole sidottu indeksiin. Nykyisin lapsilisien reaaliarvo on 30 prosenttia alhaisempi kuin 1990-luvulla.

Lapsilisien tasokorotusten tekemien maksaa paljon, koska lisiin oikeutettuja on paljon. Vaikka syntyvyys on alentunut dramaattisesti, maksettiin viime vuonnakin lapsilisää lähes miljoonasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Kokoluokaltaan lapsilisät ovat nykyisellään lähes 1,37 miljardia euroa valtion budjetissa.

Nyt hallitus osoittaa lapsilisien korotukseen ensi vuonna 26 miljoonaa euroa. Summalla saadaan kymmenen euron korotus lapsilisiin yksinhuoltajille sekä neljännestä lapsesta alkaen.

Saimme sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ministeriön selvityksen siitä, mitä kymmenen euron korotus maksaisi, jos laajentaisimme kohdejoukkoa. Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korotus 10 eurolla kuukaudessa lisäisi kustannuksia noin 65 miljoonalla eurolla. Jos korotettaisiin kaikista lapsista maksettavaa lapsilisää kymmenellä eurolla kuukaudessa, kustannusvaikutus olisi 120 miljoonaa euroa. Nämä summat on laskettu ilman yksinhuoltajakorotuksen nostoa.

Jatkan laskuharjoitusta eteenpäin: jos tekisimme kerralla kaikkiin lapsilisiin 100 euron tasokorotuksen, maksaisi se 1,2 miljardia euroa.

Edellä kuvatun valossa voi nähdä, että suuret kertakorotukset lapsilisiin jäävät tekemättä, olipa vallassa millainen hallitus tahansa.

Mitä tulisi tehdä? Yksi oikeansuuntainen ratkaisu olisi, että syntyvyyden laskusta tulevat lapsilisämomentin määrärahat käytettäisiin suoraan lyhentämättömänä lapsilisien korottamiseen. On arvioitu, että esimerkiksi alkaneella vaalikaudella lapsilisämenot pienentyvät noin sadalla miljoonalla eurolla.

Mielestäni tästä olisi hyvä saada kaikilta eduskuntapuolueilta yhteinen kanta. Tämä olisi tarpeen sekä nykyistä että tulevia hallituksia ajatellen.

Puolueiden yhteisen periaatelinjauksen lisäksi pitäisin tervetulleena, että perustettaisiin työryhmä arvioimaan lapsilisäjärjestelmän kehittämistarpeita. Ajatukseni taustalla on, että saisimme lapsilisänjärjestelmän kehittämiseen pitkäjänteisyyttä.

Työryhmän tehtävänä olisi arvioida muun muassa, miten syntyvyyden alenemisen säästöjä käytetään lapsilisäjärjestelmän sisällä eli millä periaatteella tasokorotuksia tehdään ja sidotaanko lapsilisät indeksiin. Aika ajoin keskustellaan myös siitä, kuuluuko lapsilisät myös hyvätuloisille perheille vai tulisiko niitä rajoittaa tai porrastaa verotuksen kautta. Itse olen valmis myös tällaiseen pohdintaan.

Perheystävällinen Suomi on puolueiden yhteinen tavoite. Aloittaisimmeko sen rakentamisen yhteisestä näkemyksestä lapsilisien kehittämisessä?

Kirjoitan viikoittain sosiaali- ja terveysaiheisia blogeja. Voit seurata niitä Uuden Suomen blogeista, kotisivuiltani anuvehvilainen.fi sekä sosiaalisesta mediasta.