Pohjois-Karjala projekti käynnistyi 7. huhtikuuta 1972 maailman terveyspäivänä. Tuolloin projektin ollessa lähtökuopissa ei voitu ennakkoon tietää, miten merkittävää työtä oltiin käynnistämässä.
Itse elin 1970-luvulla vielä lapsuuteni vuosia maaseudulla Pohjois-Savossa. Muistan hämärästi nähneeni telkkarista juttuja Pohjois-Karjala projektista, sydänsairauksista, voin, suolan ja tupakoinnin vaarallisuudesta. Sittemmin tultuani valituksi kansanedustajaksi vuonna 1995, huomasin eduskunnassa, että muualta valitut kansanedustajat tunsivat vaalipiiristäni nimenomaan Pohjois-Karjala projektin, Kolin ja maaherra Esa Timosen.
Käsityksemme elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin on muuttunut 50 vuodessa radikaalisti. Tietoa on tarjolla todella paljon eri kanavia myöten. Haaste kuitenkin on, että kaikki tieto ei ole totta ja netin eri sivustot saattavat johdattaa ihmistä huuhaa-tiedon äärelle. Tähän huomasin professori Pekka Puskan kiinnittäneen huomionsa Yleisradion haastattelussa muutama päivä sitten.
Hyvät kuulijat,
Huhtikuu 1972 oli merkittävä myös siksi, että tuolloin tuli voimaan kansanterveyslaki ja sen myötä Suomessa aloittivat terveyskeskukset.
Myös tänään olemme Suomessa terveyden edistämisessä murroskohdassa, kun uudet hyvinvointialueet ovat aloittelemassa toimintaansa. Nyt vihdoin päätökseen saatu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus kertoo ajattelutavan laajentumisesta siten, että näemme ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti ja tätä haluamme uudella palvelurakenteella tukea.
Uudistuksen myötä samasta sote-keskuksesta saa apua ja tukea niin mielen ongelmiin, lastensuojeluun, omaishoitoon kuin fyysisiin vaivoihin ja sairauksiin. Uudistus korostaa perustason merkitystä: kun sosiaali- ja terveyspalveluiden perustasoon panostetaan, tarvitaan vähemmän erikoissairaanhoitoa.
Jos Pohjois-Karjala projektin avainsana oli valistus, tänään avainsana hyvinvointiin ja terveyteen on ennaltaehkäisy. Suomi nostettiin muutama viikko sitten jo viidettä kertaa peräkkäin maailman onnellisemmaksi maaksi. Tälle löytyvät perusteensa, mutta samalla meidän on itse avoimesti myönnettävä, että mielenterveyden haasteet ovat laajasti keskuudessamme.
Kun ennen tuki- ja liikuntaelinsairaudet veivät ihmisiä ennenaikaisesti eläkkeelle, tänään mielen ongelmat ovat usein syynä aikaiselle eläkkeelle lähtöön. Myös lasten ja nuorten mielen ongelmat ovat tiedossamme. Olen huomannut, että moni taho on nostanut mielenterveyden kansallisen projektin aiheeksi. Tätä ajattelua tuen vahvasti.
Pohjois-Karjala projekti on tehnyt tunnetuksi rakkaan maakuntamme. Projektin kiistattomaksi profiilihenkilöksi on noussut professori Pekka Puska. Haluan omasta ja kaikkien pohjoiskarjalaisten nykyisten ja aiempien kansanedustajien puolesta kiittää ja onnitella Pekkaa sitoutuneesta ja täydellä sydämellä tehdystä työstä pohjoiskarjalaisten ja kaikkien suomalaisten terveyden edistämiseksi.
Pohjois-Karjala projekti ansaitsee kunnioituksemme ja yhteisen ilomme. Näillä sanoilla onnittelen 50-vuotisjuhlaansa viettävää projektia!
Tervehdys Pohjois-Karjala projektin 50-vuotisjuhlaan 6.4.2022 Joensuussa. Tervehdyksen juhlassa esitti Risto Poutiainen