80 vuotta sitten alkoi jatkosota Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Tänään paljastettava muistomerkki on pystytetty 19. divisioonan taistelua tukeneelle tykistölle. 19. Divisioona ja sen tykistö oli perustettu Etelä-Pohjanmaalla, Vaasan sotilasläänin alueella. 

Sota alkoi divisioonan perustamisen ollessa päättymässä. 

Divisioona keskitettiin perustamisensa jälkeen tulevalle hyökkäysalueelleen tänne Kiteen ja rajan väliselle alueelle – kauas nuorten miesten omilta kotiseuduilta.

Tykistön rooli oli keskeinen, kun 19. divisioona aloitti hyökkäyksensä saadakseen talvisodassa menetettyjä alueita takaisin. 

Divisioona kärsi hyökkäysvaiheen aikana lähes 4 500 miehen tappiot kaatuneina ja haavoittuneina. Uhri oli siis hyvin raskas. Taisteluiden kiivautta osoittaa myös se, että divisioonan tykistö ampui hyökkäysvaiheen aikana lähes 80 000 laukausta. 

Hyvät kuulijat,

80 vuotta sitten 19. divisioonalla ei ollut aikaa harjoitella eikä suunnitella tulevaa. Sotatoimiin oli oltava valmis heti divisioonan perustamisen jälkeen.

Tänä päivänä olemme monin tavoin onnekkaampia, kun saamme ylläpitää turvallisuuttamme rauhanomaisissa olosuhteissa. 

Rauhan aikana luodaan edellytykset sodan ajan toiminnalle. Tätä samaa ajattelua tuleesoveltaa muihinkin kriiseihin ja poikkeustilanteisiin. Vanha sanontakin jo ohjaa meitä tähän – ”viisas varautuu”.

Koronakriisi yllätti koko maailman, vaikka globaaleista pandemioista olikin monissa tulevaisuuden riskiarvioinneissa varoitettu. Onko varautumisemme esimerkiksi kyberuhkiin tai ilmaston lämpenemisen  vaikutuksiin riittävällä tasolla? Arvelen, että parannettavaa aina riittää.  

Hyvät veteraanit ja maanpuolustuksen ystävät,

Maanpuolustustahdon ylläpito vaatii pitkäjänteistä jatkuvaa työtä. Niin kotimaisten kuin kansainvälisten selvitysten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen korkealla tasolla. On pidettävä huoli siitä, että näin on myös jatkossa.

Kiitos täällä koolla olevalle joukolle maanpuolustustahdon ylläpitämisestä. 

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan myös puolustuksemme kehittämisessä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomen nykyisten hävittäjien eli Hornetien korvaamishanke, jota on valmisteltu vuodesta 2015 lukien. Valtioneuvosto tekee hankintapäätöksen tämän vuoden lopulla. Hankkeen rahallinen kustannus kaikkineen on noin 10 miljardia. 

Historiamme tuntemiseen tarvitsemme tietoa ja aktiivista työtä tiedon välittämiseksi. Mikkeliin on tänä kesänä avattu uusi museo, Sodan ja rauhan keskus Muisti. Uusi museo kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Tätä samaa rauhan viestiä kantaa tänään paljastettava muistomerkki.  

Omasta ja koko eduskunnan puolesta kiitän tämän muistomerkkihankkeen toimijoita: Kiteen Rajakiltaa, Tykkimiehiä, Aallon patteristoa, Kiteen kaupunkia, Ilmajoen kuntaa ja kaikkia muita hankkeeseen myötävaikuttaneita. Tekemänne työnne ansiosta muistot eivät himmene.

Jatkosodan 19. divisioonan taistelua tukeneiden tykistöjen muistomerkin paljastustilaisuus 11.7.2021 Kiteellä