Venäjän hyökättyä Ukrainaan olemme nähneet uutisvirrassa sodan tuhoa ja pommitusten jälkiä eri puolilta Ukrainaa. Tuoreet kuvat ja tiedot siviiliuhreista Butshan kylästä ovat järkyttäneet. Siviilien raaka teloittaminen on joukkomurha, ehkä jopa kansanmurha.

Kansainvälisen yhteisön on toimittava. Venäjän sotarikokset on saatettava Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkintaan. Suomi tukee sotarikostutkinnan aloittamista ja syyllisten saattamista vastuuseen teoistaan. 

Venäjä on tekemässä itsestään muiden valtioiden eristämää ja halveksimaa hylkiövaltiota. Maata, jonka kanssa ei haluta olla tekemisissä.

Pakotteita Venäjää vastaan edelleen kiristetään. Öljyn ja maakaasun tuonnin lopettaminen Venäjältä Eurooppaan saa yhä enemmän kannatusta, vaikka se aiheuttaa ongelmia Venäjän energiasta riippuvaisissa maissa. Moni kysyy: ”Miksi rahoitamme Venäjän sotakassaa ostamalla siltä energiaa?”

On paradoksi, että Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen veto-oikeuksineen. YK näyttää halvaantuneelta tällaisessa tilanteessa.

Venäjä kuuluu myös YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Ukrainassa nähdyn perusteella Venäjä ei ole eikä siitä tule ihmisoikeuspuolustajaa.

Olen ollut valtakunnan politiikassa mukana lähes 35 vuotta. Riemuitsin aikanaan Berliinin muurin murtumisesta ja kylmän sodan loppumisesta. Uskoin demokratiaan ja Eurooppaan. Kannatin vahvasti Suomen liittymistä Euroopan unioniin.

Nyt joudun toteamaan, että olin liian toiveikas Venäjän kehityksen suhteen. Tänään on karvasta katsoa, kun naapurissa ei ole sananvapautta ja vapaata lehdistöä, ei kokoontumisvapautta, ei toimintamahdollisuuksia oppositiolla, vaalit ovat vilpilliset  ja kansalaisille kerrotaan potaskaa Ukrainaan liittyen. Esimerkiksi Butshan raakuuksia Venäjä väittää lavastetuiksi.

Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja vallan kolmijako-oppi saattavat rauhan aikana olla monille turhaa, koukeroista arvopuhetta. Vapailla vaaleilla valitut lainsäätäjät, lakeihin perustuva virkakunnan toimivalta ja riippumaton tuomioistuin ovat kuitenkin yhä avoimien ja demokraattisten yhteiskuntien keskeisiä arvoja.

Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisessa Ukrainaan Suomi seisoo yhteisessä rintamassa muiden EU-maiden kanssa. EU on tärkein ulkopoliittinen viitekehyksemme. EU on poliittis-taloudellinen yhteisö, mutta se ei ole puolustusyhteisö. Jos haluamme osaksi laajaa puolustusyhteisöä, silloin paikkamme on Natossa. Tätä kannatan ja sen eteen omassa edustajan tehtävässäni työskentelen. 

Kolumni on julkaista Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 6.4.2022